Donna Leon: Tuntematon ihailija

Venetsia-teemaviikkojeni kunniaksi päätin uudistaa tuttavuuteni venetsialaisen komisarion Guido Brunettin kanssa. Vuosia sitten seurasin hänen seikkailujaan varsin tiiviisti, mutta kun kirjat alkoivat tuntua toistensa kertaukselta (niin kuin pitkille dekkarisarjoille usein käy), intoni lopahti. Tauko on tehnyt ainakin tälle lukijalle hyvää, sillä tänä vuonna ilmestynyt Tuntematon ihailija tuntui taas uudelta Leonilta. Ja vanhan kirjaystävän tapaaminen toi mukavan kevyttä vaihtelua muutoin kovin täyteläiseen ja tuhtiin lukuohjelmaani.

Donna Leon itse on mitä mielenkiintoisin persoona. Vuonna 1942 Tämä New Jerseyssä syntynyt, viime vuonna 74 vuoden ikään ehtinyt lady muutti pois Amerikoista 1960-luvun puolessa välissä ja kierteli sen jälkeen maailmalla, työskennellen milloin matkanjohtajana, opettajana tai mainostoimittajana. Venetsiaan asetuttuaan hän alkoi kirjoittaa supersuosioon noussutta Brunetti-sarjaansa, jolle ei loppua näy.

Leon jätti Venetsian muutama vuosi sitten ja käy siellä enää pistäytymässä - ja vain talvikuukausien aikana. Lähtö on ymmärrettävä:"Kaupungissa on nykyisellään enää vain noin 50 000 asukasta, mutta vuositasolla siellä käy noin 30 miljoonaa turistia, Leon kertoo viime syksynä Helsingin Sanomille atamassaan haastattelussa. Komisario Brunettin matkalaukkua hän ei kuitenkaan pakannut: Brunetti on ja pysyy Venetsiassa ja Venetsian laguunin alueella" Vaikka kirjailijan pysyvä koti onkin tätä nykyä muualla, Venetsia inspiroi häntä yhä ja kirjoittamisintoa riittää : Ehkä lopetan sarjan 212. osaan”. Minä puolestani lupaan palata Brunettin seuraan viidennenkymmenennen  osan ilmestyessä - Tuntematon ihailija lienee järjestyksessä kahdeskymmenesneljäs, ellen väärin laskenut.

Brunetti-dekkareita on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle, mutta ei italiaksi, sillä sen Leon on kieltänyt  - ainakin niin niin pitkäksi aikaa kuin hänessä henki pihisee. Lieneekö syynä varovaisuus: kirjat sisältävät italialaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa kritiikkiä, lempeästi esitettyä, mutta kuitenkin. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, ovatko italialaiset tavallista herkkänahkaisempia omasta maineestaan, vai hyväksyvätkö he kritiikin, kunhan se vain tulee niin sanotusti 'omasta leiristä'. (Toisaalta, tämä taitaa olla yleismaailmallinen luonteenpiirre.)
 Leon asui Venetsiassa kolmisenkymmentä vuotta - kauankohan kestää, ennen kuin muualta tulleet lasketaan täällä porukkaan kuuluviksi...

Tällä kertaa Leon vie meidät Venetsian oopperaan La Feniceen, jonne maailmankuulu sopraano Flavia Petrelli on saapunut esittämään Toscan nimiroolia. Toisin kuin voisi olettaa, laulajatar ei tule Venetsiaan mielellään: hänen mielestään oopperatalon taiteellinen intohimo ja kaupungin musiikkielämän taso on laskenut ala-arvoiselle tasolle. (Kuulemmeko tässä musiikkimesenaattinakin nykyisin toimivan Leonin oman äänen?)

Laulajatarta painaa myös yksityisempi huoli: mistä ovat peräisin sadat keltaiset ruusut, jotka täyttävät esityksen encoren, hänen pukuhuoneensa - ja lopulta myös lukitun kotinsa? Tuntematon ihailija tuntuu tietävän laulajan liikkeet, eikä emmi osoittaa pettymystään kun tähti ei innostu hänen  yliampuvista ja pelottavista rakkaudenosoituksistaan.
Samaan aikaan nuori ja lahjakas, La Fenicessä harjoitteleva laulajatar joutuu murhayrityksen kohteeksi. Vain päivää aikaisemmin uhri ja Flavia Petrelli ovat jakaneet lyhyen musiikkituokion oopperan harjoitussalissa...
Tässä kohtaa komisario Brunetti hyppää näyttämölle ja alkaa tutkia tapauksia. Liittyvätkö nuo keltaiset, pahaenteisyyttä huokuvat ruusut ja nuoren laulajattaren kohtalo jollakin oudolla tavalla toisiinsa?

Vietin Brunettin seurassa leppoisan lukutuokion. Questurassa eli Venetsian poliisilaitoksella kaikki rullaa niin kuin ennenkin, hitaasti ja jähmeästi, pokkurointiin ja byrokratiaan taipuvaisen apulaispoliisipäällikkö Pattan (nimellisessä) huomassa. Puljun ohjia taitaa tosiasiassa pidellä sihteeri signorina Elettra, jonka älykkäitä edesottamuksia olemme saaneet seurata sarjan alusta lähtien. Huomasin, että signorinan otteet ovat tässä suhteessa tulleet entistä itsevarmemmiksi. Hyvä hyvä!


Donna Leon: Tuntematon ihailija (Falling in Love, 2015)
Otava 2017
Suomentanut Kaijamari Sivill