1.9.2016

Kesän lukukokemuksista ja vähän tulevasta


Kesä on kalenterin mukaan virallisesti takanapäin, joten on aika muistella kolmena kesäkuukautena luettua.
Suveen liittyi paljon mukavia lukumuistoja, uusia kirjailijatuttavuuksia syntyi ja vanhat rakkaudet vahvistuivat. Kaikista lukemistani kirjoista en ole vielä ehtinyt blogata, kirjoittelen juttuja syksyn mittaan muiden postausten lomiin. Tässä muutama poiminta kesäkirjoista:

Vahvoihin ja pysäyttäviin lukukokemuksiin  kuuluivat muun muassa Sara Stridsbergin Niin raskas on rakkaus, Yiun Lin Yksinäisyyttä kalliimpaa, vanhan rakkauteni Kazuo Ishiguron Ole luonani aina,  Colm Tóibínin Äitejä ja poikia ja Chigozie Obioman Kalamiehet.

Tavoitteenani oli lukea kesän aikana pari kolme 'tiiliskiviklassikkoa', ylsin yhteen: Umberto Econ Ruusun nimi oli huikea lukukokemus, jota suosittelen ainakin kaikille historiasta kiinnostuneille.

Kotimaisia romaaneja luin tänä kesänä todella vähän. Mieleen jäivät Minna Rytisalon huikea, Lapin sodan jälkeistä aikaa kuvaava Lempi ja Juha Mäntylän sydämellinen Jazzromaani  Milt.

Dekkarit kuuluivät tähänkin kesään. Virpi Hämeen-Anttilan ihana 1920-luvun Helsinkiin sijoittuva salapoliisisarja sai jatkoa osalla Kuka kuolleista palaa. Jari Salosen Kuokkavieraat oli ilahduttava kotimainen uutuus. Katarina Wennstamin Kivisydän palautti uskoni ruotsalaisdekkaristeihin.

Tietokirjoista nostan tähän vain yhden, Kimmo Ohtosen huikean kauniin ja sydämellisen teoksen Karhu. Voimaeläin, joka vie minut metsän tunnelmiin aina kun haluan...

Tulevasta syksystä:

Jotakin osviittaa siitä, mitä tänä syksynä tuleman pitää, saa postauksestani Syksyn 2016 kirjat.  Arvostelukappaleiden määrä tulee vähenemään merkittävästi suhteessa kevätkauteen. Ostan ja lainaan enemmän, siinä strategiani tälle syksylle. Haluan lukea aiempaa enemmän myös vanhempaa kirjallisuutta.


  Syksyyn kuuluu myös Sata kirjaa -lukija-arvontani: uusi blogattujen kirjojen ' täysi satanen' on taas lähestymässä. En tiedä, laitanko arvonnan pystyyn heti ensi kuussa vai siirränkö sen joulunalusviikkoihin ...

  Kesän aikana blogi siirtyi enemmän 'puhtaan' kirjallisuusblogin suuntaan. Syynä oli pari kuukautta kestänyt iskiasvaiva, joka vaikeutti raskaan järjestelmäkameran kanniskelua. Olen tarttunut jälleen kameraan, mutta taidan jatkaa kesällä alkanutta linjaa ja pyhittää blogin yksinomaan kirjoille - ainakin tämän syksyn ajaksi.

  Ja vielä toinen pieni muutos: perustin viime vuonna  'timanttikirjaston', johon aloin kerätä parhaita lukukokemuksiani.  Nyttemmin olen huomannut koko ajatuksen mahdottomaksi, sillä valitsemiseen liittyy likaa epävarmuustekijöitä. Kirja, joka on tuntunut lukuhetkellään parhaalta ikinä, saattakin myöhemmässä tarkastelussa näyttäytyä toisenlaisessa valossa ja vice versa. Sitä paitsi valikoin lukemani aika tarkkaan, joten timanttiluokkaan riittäisi jatkuvaa tungosta... Näistä syistä johtuen timanttikirjasto poistuu näyttämöltä vähin äänin.

Toivottelen kaikille blogissa pistäytyville hyvää syyskauden alkua ja ihania uusia lukukokemuksia! 

.

16 kommenttia:

  1. Harmi, että lopetat Timanttikirjaston. Mulla on vastaavan tapainen juttu Pop of the Tops (jossa on nyt jotain 8 kirjaa) ja teen niin, että siirtelen sinne kirjoja kaikessa hiljaisuudessa, en siis yleensä heti lukemisen jälkeen. Saatan kyllä siirtää sieltä poiskin, jos siltä tuntuu, mutta vielä ei ole käynyt niin.

    Mukava kuulla, että aiot lukea myös vanhempia kirjoja. Myönnän, että olen juuri nyt uutuusähkyssä ja tämän alkusyksyn jälkeen uutuudet saavat pitkälti olla. Eli vähän samoin aatoksin sun kanssa tässä olen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, minä totesin tehtävän ainakin tässä vaiheessa ihan toivottomaksi, ehkä siksi, että mun kaunokirjallisuusinnostus oli jäissä niin monta vuotta, että tuntuu kuin raahautuisin tuhat vuotta jäljessä kaikesta, mitä tällä saralla on 2000-luvulla tapahtunut. Ehkä timantit palaa kunhan saan päivitettyä itseni paremmin kartalle.

      Uutuuksia piisaa nyt ja tuntuu, että tämä kirjasyksy on erityisen hyvä. Pinossa odottaa monta helmeä.

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  2. Tuo on kyllä niin totta, että lukukokemuksen jälkitunnelma vaihtelee. Itse kun jaan 1-5 tähteä lukemilleni kirjoille, annan heti luettuani tähdet sen fiiliksen mukaan, mutta väliin muutan niitä jälkikäteen ja tätä tapahtuu molempiin suuntiin :-D

    Lukujumitus vaivasi koko kevään ja alkukesänkin, joten kesä-elokuussa luin vain 12 kirjaa. Kyllähän minä luen keskimäärin enemmän kotimaista, mutta näistä vain yksi oli käännöskirja eli suhdeluku vankasti toisin päin kuin sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jane, kirjojen - tai paremminkin lukukokemusten - järjestykseen laittaminen tuntuu joskus ihan rakettitieteeltä. Fiilikset vie minuakin...

      Lukujumit on oikeastaan tervetulleita. Itse aattelin viettää pari vapaaehtoista kirjatonta viikkoa tässä syksyn aikana. Saa nähdä, miten käy :)

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  3. Ihanaa syksyä ja kirjahetkiä sinulle kaima! <3

    Syksyn lukupinossasi on teoksia, jotka minuakin kiinnostavat. Tuosta Oma tie -teoksesta en tiennytkään! Pitääpä laittaa muistiin. Tiranan sydäntä odotan kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kaisa! <3

      Oma tie näkyykin olevan uusintapainos. Ekan kerran kirja ilmestyi vuonna 2004 ja silloin missasin sen. Mutta ihanaa, että näitä hienoja elämänkertoja tuodaan saataville uudestaan.
      Tiranan sydäntä luen juuri. Lukeminen on vielä sen verran alussa, että mielipide kirjasta on vielä muodostumatta. Mutta Statovcin kerronta on huimaa!

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  4. Sinulla on ollut hienoja kirjoja luettavana kesällä ja sama jatkuu syksyllä Pinossasi minua kiinnostaa erityisesti Helene Schjerfbeckin elämäkerta ja 1827.

    Bloggaaminen on siitä mukavaa, että omassa blogissaan voi tehdä muutoksia, kokeilla asioita ja jatkaa tai peruuttaa juttuja, ihan miten milloinhin into vie ja aika sallii. Kiinnostavaa lukea, millaisia vanhempia kirjoja blogiisi päätyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, tästä kirjasyksystä on tulossa hieno! Tuntuu, että kirjat vaan paranee ja paranee :)

      Totta, kokeilut on bloggaamisen suola :)

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  5. Minulla odottelee sekä Kalamiehet että Niin raskas on rakkaus lukemista juuri nyt. Odotan innolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katri, sulla on hyviä lukuhetkiä tiedossa noiden kirjojen parissa. Tosin: niin raskas on rakkaus jakaa mielipiteitä. Mielenkiinnolla lukisin, mitä mieltä sinä tuosta kirjasta olet...

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  6. Hurjaa, miten eri kirjoja me nyt luemmekaan...Vain tuo Äitejä ja poikia oli omakin suosikkini. Luithan sitten myös Nora Websterin, joka saattaa minulla hätyytellä vuoden kuumassa ryhmässä.

    Ymmrrän tuon Timanttikirjaston vaikeuden, sillä jonain hölmönä hetkenä tein TOP20 ja mitä vielä muuta...Se on niin tosi, että toisten kirjojen kanssa lukukomeus muuttuu ajan myötä, harvoilla se on TIMANTTINEN vaikka vuosi tai 10 vuotta myöhemmin. Ehkä minunkin pitäisi se poistaa, mutta toisaalta, se kaikki on kuin blogini historiaa, sitä vähemmän timanttista puolta:) Olet selvästi minua ehdottomampi, tai sitten minä olen alkanut antaa jossain periksi. Ehkä olenkin voittamassa perfektionismini...

    Mukavaa syyskuun jatkoa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, tästä kirjavuodesta on tulossa hurjan hieno. Syksyn tarjontakin vaikuttaa todella hyvältä.

      Juuri niin, timanttikirjasto kaatui omaan mahdottomuuteensa, mutta onhan nämä jutut kokeiltava :) Mutta sanon ei ehdottomuuksille: ties vaikka se jonakin päivänä palaisi vielä takaisin...

      Kiitos kommentistasi, ja sitä samaa myös sinulle toivottelen, parasta syksyysi! <3

      Poista
  7. PS. Niin raskas on rakkaus oli kyllä hyvä, mutta en jotenkin usko, että se kantaa timanttisuuteen asti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, aika sen tulee kertomaan, miten käy. Stridsbergiltä toivoisin lisää suomennoksia...

      <3

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!