Emma Cline: Tytöt

1969. Vietnamin sodan, hippiliikkeen, seksin vapautumisen, e-pillereiden, hurjien haaveiden, unelmien ja kauhukuvien vuosikymmen on pian päättymässä. Monet tuolta ajalta peräisin olevat mielikuvat niin ovat ikonisia ja vahvennettuja, että ne ovat muuttuneet huomaamattamme osaksi kollektiivista tajuntaamme.
Kuusikymmentäluvun kuvastoon on tarttunut myös Emma Cline, 27 -vuotias kalifornialainen kirjailija, jonka debyyttiteos Tytöt sai jo ennen ilmestymistään aikaan melkoisen mediamylläkän. Romaanin kustannusoikeuksista suorastaan taisteltiin ja se myytiin tuoreeltaan 34 maahan. Suomessakin pyörivän televisiosarjan Girls käsikirjoittajan ja ohjaajan Lena Dunhamin lausunnon mukaan 'kirja särkee sydämesi ja räjäyttää mielesi.'

  Tarina kertoo 14-vuotias Eviestä, joka viettää kesälomaansa Kalifornian puuduttavan auringon alla ja potee kaikille teineille tuttua elämäntuskaa. Lapsuus on lipumassa pois, samoin entinen ystäväpiiri, ja vanhemmatkin tekevät parhaillaan eroa. Evien elämä on käymistilassa; maailma tuntuu saavan jatkuvasti uusia, kihelmöiviä merkityksiä: seksuaalisuus heräilee, mutta ruumis ja mieli kulkevat vielä eri tahtiin.

Kotioloihinsa tylsistynyt Evie törmää sattumalta itseään muutamaa vuotta vanhempaan Suzanneen, joka huokuu auktoriteettia ja puoleensavetävää, ylenkatseellista vapautta. Suzanne tutustuttaa hänet eksentriseen, rakkauden filosofiaa julistavaan hippikommuuniin ja laumaansa hypnoottisin ottein johtavaan Russeliin. Kommuunissa Evien elämälle tuntuu löytyvän tarkoitus, jonkinlainen päämääräkin. Tuntuu kuin hän olisi vihdoin löytänyt kotiin. Ranchin rakkaudentäyteisen julkisivun taakse kätkeytyy kuitenkin pahaenteistä  psykopatologiaa, joka purkautuu lopulta järkyttävin seurauksin. Romaanin taustalla häilyykin Kaliforniaa ja koko USA:ta vuonna 1969 kuohuttanut rikostapaus. Valkeneeko totuus Evielle liian myöhään?

  Clinen sujuvasti etenevällä romaanilla on ansionsa: hän kirjoittaa nuoren tytön kasvukivuista kauniisti ja viisaasti, ja teksti imaisi mukaansa. Clinen hienosti muotoillut, nerokkaiksikin kehutut lauseet eivät kuitenkaan saaneet mieltäni räjähtämään, enkä kiivaista yrityksistäni huolimatta saanut välitöntä yhteyttä Evieen. Tämä saattoi johtua Clinen tavasta tarkastella tapahtumia ja ihmisten sisäistä maailmaa jälkiviisaasti, ikään kuin ulkoapäin. Oloni oli ristiriitainen: eikö tarinaa ollutkaan tarkoitus seurata 14-vuotiaan minäkertojan näkökulmasta? Oliko kertojana sittenkin koko ajan aikuinen Evie, hän, johon saamme tutustua romaanin toisessa aikatasossa? Minä olisin halunut kuulla 14-vuotiaan Evien version sellaisenaan, ilman jälkiviisasta kommentointia? Aikuinen Evien kuulumiset eivät minua kiinnostaneet, sillä hän ei kyennyt tuomaan tarinaan mitään uutta.

Kommuunin tapahtumat vyöryvät eteenpäin kuin pidäkkeetön vesi. Olisin halunut pysähtyä ja tarkastella tilanteita ja henkilöiden motivaatioita, saada valaistusta siihen, mikä lopulta johti kuplan puhkeamiseen. Tässä tarinassa kaikki ranchille eksyneet tytöt ovat hyväksikäytettyjä uhreja, jopa Suzanne ja hänen lähimmät ystävänsä, jotka saivat maksaa hairahduksestaan korkeimman mahdollisen hinnan. Mikä saa nämä hyväksikäytetyt nuoret naiset toimimaan siten kuin toimivat? Cline ei pohdi tapahtumien syy-seuraussuhteita lainkaan. Kaikki mikä tapahtuu, 'vain tapahtuu'.

  Tyttöjä lukiessani en voinut välttyä ajatukselta, että Emma Cline on kirjoittanut Evien tarinasta moraalisen, varoittavan esimerkkitapauksen. Evien tie kiltistä perhetytöstä epämääräisen, tuhoisan  porukan huomaan käy yllättävän nopeasti, siitäkin huolimatta että hän kykenee jo jonkinlaiseen itsenäiseen ajatteluunkin. Suurikaan järki tai harkintakyky eivät aina estä nuorta joutumasta eksyksiin, sen Clinen romaani hienosti osoittaa.

  Cline kirjoittaa kuusikymmentäluvusta mielikuviamme särkemättä, niin että romaani on tunnelmaltaan miltei ikonisen puhdaslinjainen. Kun suljin kirjan, korvissani soi tamburiinien ja kirkasväristen rannekorujen helinä.

Muualla:  Kirjojen keskellä, Lumiomena ja  Rakkaudesta kirjoihin.

Arvostelukappale. Kiitokset kustantajalle.

Emma Cline: Tytöt (The Girls, 2016)
Otava 2016
Suomentanut Kaijamari Sivill
Alkuperäiskieli: englanti