8.6.2016

Blogger Recognition Award

 Sain Kirjojen kamari -blogin Katjalta Blogger Recognition Avard -nimisen palkintohaasteen, josta kiitän Katjaa lämpimästi! 


Haasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.

Aloitin bloggaamisen 
vuonna 2010 perustamalla koruihin keskittyvän harrastusblogin. Samoihin aikoihin löysin kirjablogit, joiden innoittamana löysin tieni takaisin kirjojen pariin. Pikkuhiljaa mielessä alkoi pyöriä ajatus oman kirjablogin perustamisesta. Kynnys oli kuitenkin korkealla, sillä monella kirjabloggaajalla tuntui olevan takanaan kirjallisuusalan koulutusta: mietin, olisiko tällaisella 'tavallisella lukijalla' voisi olla juttuun mitään annettavaa... No, sittemminhän nuo ajatukset osoittautuivat ihan turhanpäiväisiksi, sillä kirjabloggaajat ovat ihanan monipuolista ja avarakatseista porukkaa: taustamme ja koulutuksemme vaihtelevat eikä raja-aitoja pidellä. Meitä kaikkia tarvitaan. Erilaisten näkökulmien ja tyylien moninaisuus on rikkaus, joka hyödyttää sekä kirjablogiyhteisöä että blogien lukijakuntaa. 

Ohjeita aloitteleville bloggaajille:
Blogini täyttää juhannuksena kolme vuotta. Aloittaessani koin saavani paljon tukea kokeneemmilta boggareilta. Ihminen siellä toisen blogin takana saattoi tuntua melkein henkilökohtaisilta tuutorilta, joka osasi ja jaksoi suhtautua untuvikkoon todella hienosti: häntä uskalsin lähestyä yksityisviestein, olipa kysymys miten hullulta kuulostavasta blogipulmasta hyvänsä. 
Jos siis saat tueksesi blogikonkarin, jolta voit huoletta kysyä neuvoja bloggaukseen liittyvissä asioissa, olet onnekas. Kannattaa olla aktiivinen, ottaa ihmisiin yhteyttä, kysellä ja ihmetellä. Uskon, että tulet saamaan asiantuntevia, timanttisia neuvoja - ja tutustut samalla mahtaviin persooniin blogien takana. Muista kuitenkin, ettei kukaan voi päättää eikä tehdä asioita puolestasi. Päätäntävalta - ja vastuu - on aina bloggarilla itsellään.

Taikasana Manjana! Bloggaamisen tulisi mieluusti - ainakin oman näkemykseni mukaan - tuottaa  ylläpitäjälleen iloa ja hyvää mieltä ja mahdollisimman vähän stressiä. Haastetta tässä hommassa pitää toki olla, mutta en tahdo menettää bloggaamisen takia mielenrauhaani.  Harva tätä hommaa työkseen tekee, joten uskallan suositella mahdollisimman stressitöntä bloggaustapaa myös aloitteleville bloggaajille. 
En voi kieltää, etteikö stressi joskus puskisi pintaan. Aika saattaa olla kortilla, elämä täyttyy muista asioista, mutta keikkuva kirjapino se vaan huutelee tuolta jostain takavasemmalta. Kirjoittaa pitäisi mutta aina ei ehdi, ei huvita, ei kiinnosta...  Minä en muutenkaan kuulu siihen kirjoittajatyyppiin, jolle kirjoittaminen on yhtä helppoa kuin hengittäminen, eli blogijutun aloittaminen vaatii minulta aina pakottautumista, kovaa päätöstä tarttua toimeen. Onneksi homma helpottuu kun pääsen vauhtiin: joskus (tosin hyvin harvoin) kirjoittaminen vie minut lopulta jopa flow-tilaan. 
Stressitasojen noustessa olen huomannut parhaimmaksi heittää kaikenlaiset aikataulutukset nurkkaan: huomennakin ehtii! Manjana! Tähän saakka tämä taikasana on toiminut hyvin. Itseasiassa olen huomannut, että kirjajuttuja syntyy aktiivisten kirjoitushetkien ulkopuolellakin, sillä työstämme asioita usein alitajunnan tasolla. Omalla kohdallani näin tapahtuu varsinkin silloin kun lukemani teos on ollut erityisen mielenkiintoinen. Pienen tauon jälkeen kirjoittaminen sujuu monesti paljon jouhevammin. 

Nämä asiat tulivat nyt päällimmäisenä mieleen... Lisää vinkkejä aloittelevalle bloggaajalle löytyy seuraamalla blogeissa  tämän postauksen otsikkoa Blogger Recognition Avard. 

Kirjojen kamarin lailla rikon haasteen sääntöjä ja ojennan sen viidelle bloggaajalle ja  annan  (Katjan sanoin) sille näin enemmän tilaa kulkea. En tiedä, ketkä tämän haasteen ovat jo saaneet, joten mennään jälleen intuitiolla. Ojennan haasteen:



12 kommenttia:

  1. Kiitos Katja :) Jokohan minä tarttuisin toimeen ja vastaan tähän haasteeseen... ikkunapesua voisin siirtää, kun tuo aurinkokin alkoi taas paistamaan :)
    Tällä hetkellä postaamattomia on pinossa kolme kirjaa, joten kirjoittaminen tulee aika lailla jälkijunassa minullakin.
    Hyviä vinkkejä aloittelijoille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, ole hyvä! :)

      Tänään on ainakin niin hyytävän kylmää, että ikkunat kannattaa pitää kiinni ja keskittyä lukemiseen.Mulla on kyllä kirjoitettavaakin, mutta sitten Doerrin uutuuteen!

      Mukavaa että otit haadteen vastaan, kiitos kommentistasi <3

      Poista
  2. Aivan ihana ja niin tosi ajatus tuo, että meitä kaikkia erilaisia bloggaajia tarvitaan. Niinhän se on. Erilaisuus on rikkautta ja juuri erilaisuuden keskellähän sitä sitten jokaiselle löytyy myös niitä ihania hengenheimolaisia <3

    Manjana-ohjeesi on myös mainio. Juuri niin! Bloggaamisesta on turha ottaa stressiä, eihän siinä ole mitään mieltä. Itse olen päättänyt, että aika ajoin blogi saa uinua jos siltä tuntuu. Toisaalta se on kyllä osoittautunut vaikeaksi, niin kivaa tämä on :) Mutta juu, sopiva tasapaino on aina paikallaan.

    Kiitos kun vastasit haasteeseen näin ihanasti ja hienosti <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kyllä, erilaisuus on tämän homman suola ja sokeri!

      Manjana on pelastanut monesti ;) Esimerkiksi tänään piti kirjoittaa pieni kirjapostaus, mutta innostuin tanssimaan! Huomasin nimittäin, että se on ihan parasta lääkettä iskiaksen jälkikivuille, jotka vieläkin kiusaavat ja estävät kunnollisen kävelyn: kevyt tanssahtelu kivan musiikin tahtiin teki niin hyvää. Nyt sitten onkin tarkoitus ryhtyä kirjoittamaan, mutta saa nähdä, milloin valmista... No, kunhan joskus ;)

      Tasapainoa ja iloa! sitä juuri <3

      Kiitos vielä kerran ihanasta haasteesta, Katja! <3

      Poista
  3. Ihana neuvo tuo blogikonkarin löytäminen. Vähän kuin bloggausmentori!

    Kiitos palkinnosta ja kiitos haasteesta! Vastailen jossain vaiheessa, kunhan saan kesken olevan dekkarin loppuun.

    Hyvää alkukesää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, bloggausmentori on todellinen lahja!

      Ole hyvä, mukavaa että otat haasteen vastaan, vastaile kun on aikaa! :)

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  4. Kiitos haasteesta<3 Kuten tiedät, ehdin tähän jo vastata.

    Miten hämmästyttävän paljon meillä onkaan samaa! Tuo kumituki ja sitten stressittömyys. Ajattelemme samoin, ilmaisemme vain hieman eri tavalla. Minusta tuntuu, että nyt minulle on tullut tähän hommaan roti, eli en enää pala karrelle, jos en jaksa heti kirjoittaa jostain lukemastani kirjastani. Hauduttaminen tekee usein hyvää. Etenkin jos on järisyttävän innostunut kirjasta:) Toki kaipaan vieläkin enemmän live-elämää, sillä tämä on vienyt 7 vuotta miltei tyystin, toki myös antanut monenlaista.

    Me olemme mieheni kanssa toimineet monille bloggausmentoreina: Minä muuten ja R. tekniikassa. Hän on käytännössä rakentanut täysin osaamattomalle blogimallin ja ohjeet kirjallisesti etc. Joskus mennyt muutama päiväkin säätäessä. Tähän tuskin enää ryhdymme, mutta minä voin aina tukea uuttaa ja aloittavaa kirjabloggaajaa oman osaamiseni puitteissa ja siihen ei kuulu tekniikka kuin pienessä määrin.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, haastevastauksiasi oli ilo lukea! <3

      Niinpä, kirjoitimme juttua samaan aikaan, kun en huomannut sitten sinun jo tähän haasteeseen vastanneen, joten arvaa vaan kuinka hämmästyin näitä samankaltaisuuksia! Sinua muuten haluan kiittää monesta monesta hyvästä neuvosta silloin alussa, olisin jäänyt montaa tietoa vaille, ellet sinä niin ystävällisesti olisi apuasi antanut. Lämmin kiitos siitä, Leena. Sellaisia te varmasti olette, R & sinä: autatte pyyteettömästi ja aikaanne säästämättä. Teitä voisi nimittää bisnesenkeleiden tyyliin bloggausenkeleiksi! :)

      Kiitos kommentistasi <3




      Poista
  5. Hyvä postaus Kaisa Reetta!

    Tämä 'manjana' on varmaan paras neuvo bloggaamisessa. Eihän tämä työtä ole! Ja sulattelu on aina hyvästä.
    Minä en ole koskaan edes ajatellut blogata kaikesta. Joistain lukemistani kirjoista käytän lainauksia ja monia en mainitse blogissa koskaan.

    Iloa sen olla pitää! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marjatta!

      Minäkin olen jättänyt kirjoja bloggaamatta, jos siltä tuntuu. Tänä keväänä huomiotta on jäänyt pari kolme kirjaa.

      Manjana, tuo ihana sana! Tänään kyllä aion tarttua sinun antamaasi haasteeseen, saa nähdä, milloin saan sen ulos.

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  6. Kiitos haasteesta. :) Olen nykyään vähän huono vastaamaan haasteisiin, joten en nytkään lupaa vastaavani.

    Erinomaisia neuvoja sinulla. Pyrin nykyään harjoittamaan nimenomaan stressitöntä kirjabloggausta: kirjoitan silloin kun ehdin ja haluan, niistä kirjoista joista haluan, ja miettimättä liikaa, millainen blogijutun pitäisi olla. Kirjoittaminen ei minullakaan ole vaivatonta eikä varsinkaan nopeaa, joten pienenkin kirjajutun kirjoittamiseen saattaa mennä päivästä iso siivu. Ensimmäisinä bloggausvuosina se ei niin haitannut, mutta nykyään haluaa elämässä olevan vähän muutakin kuin kirjabloggaus. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liisa, onneksi näistä haasteistakaan ei tarvitse ottaa stressiä, joten ei hätää! :)

      Tiedätkö, alussa minäkin saatoin hioa juttujani päiväkausia, miettiä ja korjata, korjata ja miettiä. Aktiivisesti olen pyrkinyt nyt tuosta tavasta eroon, nyt vain hahmottelen jutun suuntaviivat päässäni ja naputtelen tekstin illan aikana, jätän hautumaan yöksi, oikoluen seuraavana päivänä ja tadaaa. Elämässä on niin paljon muutakin mukavaa puuhaa, ihan niin kuin sanot! :)

      Kiitokset kommentistasi <3

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!