11.1.2018

Kim Todd: Chrysalis. Maria Sibylla Merian and the Secrets of Metamorphosis


Viikkoja kestäneellä kirjallisella taidesukelluksellani törmäsin moniin naisiin, jotka ovat uskaltaneet seurata unelmiaan ja taiteellista kutsumustaan oman aikansa sopivaisuussääntöjä ja 'heikommalle sukupuolelle' asetettuja odotuksia uhmaten. Yksi näistä rohkeista taiteilijoista on Saksassa vuonna 1647 syntynyt Maria Sibylla Merian, armoitettu luonnontutkija ja taiteilija, joka vuonna 1699 lähti uskaliaalle tutkimus- ja maalausmatkalle Surinamin viidakoihin, matkaseuranaan vain oma tyttärensä. Tuo kahden vuoden pituinen tutkimusmatka soti kaikkia 1600-luvun sopivaisuussääntöjä  vastaan ja olisi  realistisestikin ajatellen ollut vaarallinen jopa raavaalle miesjoukollekin, saati sitten yksin matkustavalle, 52-vuotiaalle naiselle.

Taiteilijuutensa ohella Merian oli merkittävä (itseoppinut) hyönteistieteilijä. Taide ja tieteellinen maailmankatsomus kulkivat hänen kohdallaan käsi kädessä, toinen toistaan tukien. Hänen  1670-luvulla alkaneet hyönteistutkimuksensa, etenkin perhosten täydellisen muodonvaihdoksen tutkiminen ja dokumentoiminen olivat uraauurtavia, sillä tiedeyhteisössä oli vallalla Aristoteleen alkusyntyoppi, jossa hyönteisten uskottiin sikiävän maaperästä sananmukaisesti itsestään. Merianin havainnot olivat ensimmäisiä dokumentoituja todisteita alkusyntyoppia vastaan.
M.S.Merian: Zwei Schmetterlinge 1706
Merianin tutkimukset saattoivat olla ensimmäisiä ekologiaa sivuavia kenttätutkimuksia - siinä missä muut tutkijat luottivat tieteen (melko) uusiin innovaatioihin, mikroskooppeihin sun muihin innovaatioihin, jotka pakottivat tutkijat tarkkailemaan pääasiassa kuolleita ja tutkimusta varten preparoituja eliöitä, Merian lähti ulos ja havannoi kohteitaan niiden luonnollisessa elinympäristössä.

On uskomatonta ja jotenkin surullisen kuvaavaa, että törmäsin Merianiin vasta nyt, naispuolisia taiteilijoita esiin kaivaessani, vaikka luonnontieteen historia kuului yliopistossa suorittamiini opintoihin. Luulen, että muistaisin Maria Sibylla Merianin, jos hän olisi tullut vastaani opintojen aikana...
Thysania agrippinan muodonvaihdos. Maria Sibylla Merian, 1705
Merian syntyi sveitsiläistaustaiseen, melkoisen hyvin toimeentulevaan, kirjapaino- ja kustannustoimintaa harjoittavaan sukuun. Hänen isänsä oli tuottelias tiedekirjoittaja, mutta kuoli tyttären ollessa vain kolmevuotias. Kasvattajan rooliin astunut isäpuoli puolestaan oli intohimoinen taiteilija, jonka innoittamana tyttö tarttui vesiväripalettiin... Marian kiinnostus taiteeseen ja luonnon tarkkailuun syttyi siis lapsuudessa, ja hänen kohdallaan tämä tieteen ja taiteen yhdistyminen olikin kuin 'Match made in heaven'.

Vaikka Merian ei saanutkaan varsinaista tieteellistä koulutusta, hänen kiinnostuksensa luonnonilmiöitä kohtaan oli intensiivistä ja johdonmukaista. Ensimmäinen kirja, Neües BlumenBuch vol 1 syntyi vuonna 1775, Merianin ollessa noin kolmekymppinen. Tieteellisen pääteoksensa Metamorphosis insectorum Surinamensium Merian loi vuonna 1705, pitkältä tutkimusmatkaltaan kotiuduttuaan. Hänen saksankielisiä teoksiaan kuitenkin karsastettiin ajan tiedepiireissä, sillä tuohon aikaan tieteen ainoaa oikeana kielenä pidettiin latinaa. Näin siis siitäkin huolimatta, että hänen työnsä oli totta totisesti uraauurtavaa.

M.S.Merian. Tochter. Neües BlumenBuch


Alkusysäys tälle Maria Sibylla Merianin elämäkerralle on ollut mitä viehättävin: Kirjan kirjoittaja, ympäristötieteisiin perehtynyt Kim Todd ihastui muistiinpanolappujensa takaosia koristaneisiin taidokkaisiin kasvi- ja hyönteismaalauksiin ja halusi tietää niiden tekijästä lisää... Kuvista löytyvä pieni merkintä johdatti Toddin lopulta uskomattomaan kauneuteen, 1600-luvun lopun Amsterdamiin ja meren takaiseen Uuteen Maailmaan, tieteellisen heräämisen ja taiteiden kukoistuksen aikaan.
Samalla kun Todd seuraa Merianin askeleita lapsuudesta Amatsonin sademetsiin, hän nivoo taiteilija/tutkijan elämäntarinan osaksi 1600-1700-lukujen vaihteen kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta, osaksi ideologioiden, uskomusten, tieteen ja ryminällä esiin tulevien uusien ajatusten  taistelukenttää.

Toivon, että tämä upea, monin tavoin tärkeä kirja saisi suomennoksensa.


Kim Todd: Chrysalis. Maria Sibylla Merian and the Secrets of Metamorphosis
Harcourt 2007

4 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoista! Aika rohkea veto tosiaan lähteä Surinamin viidakkoon naisena yksistään tuohon maailman aikaan.

    Oliko tässä kirjassa muuten paljon kuvia? Lähinnä kyselen siksi, että kannattaako tätä edes harkita ostavansa mustavalkoiselle lukulaitteelle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riikka, luin kirjan mustavalkoisella lukulaitteella, eikä ainakaan siinä versiossa, jonka minä käsiini sain, ollut kuvia (paitsi kannen maalaus). Tässä postauksessa nähdyt kuvat olen siis poiminut netin syövereistä :)

      Kiitos kommentistasi <3

      Poista
  2. Onpas hieno löytö! Luulenpa, että kamarin rouvan lisäksi on aika monta muutakin, jotka myöskään eivät ole koskaan Merianista kuulleetkaan... Aikamoinen tarina 1600-luvulta, kiitokset kun esittelit <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, tämä tarina oli todellakin ilahduttava löytö! :) Mitä muuta sitä mahtaisikaan pienellä kaivelulla löytää!

      Ole hyvä ja kiitokset kommentistasi <3

      Poista

Lämmin kiitos kommentistasi!