Kolme tärkeää kysymystä haasteen muodossa

Sain Leena Lumelta viime kuussa hienon haasteen mietiskellä elämän tärkeimpiin kuuluvia kysymyksiä. Ensinäkemältä tämä haaste vaikuttikin  todelliselta haasteelta, mutta selvenikin sitten ihan hetkessä... Kiitos Leena ihanasta haasteesta!


Haasteen säännöt tulevat tällä kertaa englanniksi:
The Starlight Blogger Award is to highlight and promote Inspiring Bloggers.
Here are the rules for the Starlight Blogger Award:
1. Thank the giver and link their Blog to your post.
2. Answer the 3 questions given to you.
3. Please Pass the award on to 6 or more other Bloggers of your choice and let them know that they have been nominated by you.
4. Include the logo of the award in a post or on your Blog please never alter the logo and never change the rules.

Ja tässä ne tulevat, kolme tärkeää kysymystä: 

Mistä olet kiitollinen juuri nyt?
Perheestäni. Olen kiitollinen ihanista vanhemmistani, ihanista sisaruksistani ja heidän perheistään. Suku on suuri voimavara. Uskon, että jos ihmisellä on yksikin läheinen sukulainen, hän on todella onnekas. Oma perheeni on levittäytynyt ympäri Suomea, mistä syystä yhteydenpitomme hoidetaan pääasiallisesti puhelimen ja toisinaan myös somen välityksellä. Isoja sukukokoontumisia on harvakseltaan, mutta taianomainen, sisäänrakennettu yhteys säilyy. Voin luottaa sisarusteni tukeen aina - Ja tietenkin myös toisin päin <3


Minkä valinnan tai asian haluaisit muuttaa elämässäsi jos pystyisit?
Äkkiseltään ajateltuna voisin tokaista tähän: jos rehellisiä ollaan, niin voi voi, monia asioita. Mutta kysymys muuttuukin aivan toiseksi, jos ajattelen asiaa näin: kaikki minulle tapahtunut on jollakin lailla vaikuttanut siihen, millainen ihminen minusta on aikojen saatossa tullut. Tunnen olevani nykyisin melko onnellinen - kaikkine valintoineni ja historioineni. Jos jokin olisi mennyt toisin, olisin toinen ihminen...

Mikä on sinun mielestäsi elämän tarkoitus?
Uskon, että olemme syntyneet tähän mailmaan oppiaksemme. Parhimpia opettajia ovat toiset ihmiset sekä muutos, joka haastaa meitä jatkuvaan mielen evoluutioon. Haasteita riittää; kuinka oppisin ymmärtämään ja kunnioittamaan toista ihmistä ja hänen arvojaan, kuinka oppisin elämään sopusoinnussa ihmisten ja koko luomakunnan kanssa niin, että samaan aikaan pystyisin kunnioittamaan myös itseäni ja omia arvojani. Parhaimmillaan oppiminen ei koskaan lakkaa. Intohimo oppimiseen taitaa olla kirjoitettu kaikkien meidän sieluun, ja sieltä se on aina löydettävissä... Voi, tästä aiheesta voisin kirjoittaa romaanin.

Aivan kaikella, jopa pienellä kivellä on oma tarkoituksensa, sanoo ihana Gelsomina Federico Fellinin elokuvassa La Strada.


Lähetän haasteen tällä kertaa Korustamon Eilalle, Kirjojen kamarin Katjalle, Kuvien tarinaa -blogin Sirpalle ja Reader why did I marry him -blogin Ompulle, Kannesta kanteen -blogin Kaisalle ja Kirjan pauloissa  -blogin Paulalle. Vastauksilla ei ole kiirus :)

J.k.: Koneen kanssa tuli isoja ongelmia, tiltti oli niin täydellinen että kaikki koneelle säilömäni häipyi taivaan tuuliin.  Koneen toimintakyky ei ole vieläkään entisellään, hiiri hyppii kaiken aikaa minne sattuu, joten kirjoittaminen on enemmän kuin hankalaa. Palaan blogimaailmaan kun saan koneen kuntoon. 

Kommentit

  1. Oi, kiitos ihanasta haasteesta! <3 Minulla onkin juuri kesken vastaaminen Älyttömät joululahjat -haasteeseen, joten yhdistän tämän haasteesi samaan. Vastailen tämän viikon aikana, kun istuskelen aika paljon junassa. :-)

    Vastaukasesi huokuvat viisautta ja nyökyttelin niille kaikille. Etenkin vastauksesi viimeiseen kysymykseen voisi olla kuin omasta suustani. Paljon sydämiä sinulle kaima! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, ole hyvä! Älyttömät joululahjat on minullakin vielä mietinnässä, jos saisin tehtyä sen huomiseksi ennen kirjajutua. Näin vuoden lopussa alkaa tulla kiirus näitten postausten kanssa.

      Mieti rauhassa näitä kysymyksiä, minäkin sain haasteen joskus viime kuun puolella, eli ei kiirusta <3

      Kiitos kommentista, kaimasein :) <3

      Poista
  2. Komppaan Kaisaa, vastauksesi ovat hienoja ja viisaita!<3

    Kiitos haasteesta, yritän vastata ennen joulua. Lähipäivinä keskityn enemmänkin näiden lapsenlasten hoitamiseen :)

    Ihanaa alkavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siirpa, ole hyvä :) Vastauksella ei ole kiirettä, toivotan sinulle mukavia hetkiä lastenlastesi seurassa!

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  3. Pakko huudahtaa, että oi! Oi kuvakollaasejasi, jotka kantavat selvää joulun ajan taikaa. Ja oi vastauksiasi, joista henkii viisaus ja sellainen sinut oman maailmansa kanssa oleminen.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, oi kiitos :) <3 tällaisia kysymyksiä on silloin tällöin hyvä pohtia. Blogistaniassa tuleekin tehtyä kaikenlaisia ihania juttuja.

      kuvakollaasit on tehty vanhoista kuvista. Oli tarkoitus lähteä kuvailemaan Turun joulua, mutta laiskuus (ja etenkin) vesisade estivät aikeet...

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  4. Kaisa Reetta, kiitos, että ehdit vastata <3 Nämä kysymykset tuntuivat ensin liian suurilta, mutta lopulta ne olivatkin yhtä helppoja kuin hengitys. Hienosti vastaat kaikkiin, mutta etenkin tuo valintoja koskeva on sinulta oivaltavaa: Näinhän me olemme me!

    Sama juttu, eli perhe asuu kaukana toisistaan, mutta yhteyttä pidetään sitäkin tiiviimmin. Tänä vuonna saamme nuoremme koirineen meille viideksi päiväksi, joten aika ihanaa.

    Mitkä kuvat <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, oli ilo vastata näihin kysymyksiin, kiitos kun haastoit minut! <3

      Me olemme mitä olemme! Jotenkin niin ihana ja rohkaiseva ajatus!

      Pääsimme pari viikkoa sitten koko perhe kokoonumaan yheen, iloiseen juhlatunnelmaan. Pitäisi viettää enemmän festejä, mietimme ja heti alkoi suunnittelu...

      Oi, teille tulee vilinää koiravieraan kera, ihanaa! :)

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  5. Tuijotan vain tuota ensimmäistä kuvakollaasia, aivan ihana! <3 Kuva kynttilälyhdystä on kaikessa yksinkertaisuudessaan todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jenni, kiitos :) Lyhdyt luovat joulutunnelmaa, vaikkei lunta kuulema tänä vuonna jouluksi tänne etelään tulekaan...

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  6. Kiitän haasteesta ja nostan hattua sinun vastauksillesi<3

    VastaaPoista
  7. Kiitos hienosta haasteesta Kaisa Reetta ihanainen <3 Tällaiset kysymykset tuntuvat tosiaan äkkiseltään vaikeilta, mutta eivät ehkä lopulta sellaisia olekaan...

    Sinun vastauksesi ovat ihania ja viisaita, sellaisia sinun näköisiäsi <3 Ja tiedätkö, ajattelemme tässäkin monessa kohtaa hyvin samoin - esim. tuon keskimmäisen vastauksesi koen myös hyvin omakseni.

    Ja nuo sinun kuvasi, oi ihanuuksia <3

    (Voi tyhmää tekniikkaa, miksei se voisi aina vain kauniisti toimia... Noh, onneksi sitä sentään on - ilman sitä en saisi sinulle näitäkään sanojani <3)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ole hyvä <3 Nämä kysymykset ovat hyvin mielenkiintisia just tuosta syystä. Haasteen saatuain aatttelin etä miten ihmeessä näihin vastaisin mutta kun sitten istahdin tähän eilen ja ryhdyin kirjoittelemaan - nehän tulivat suoraan ulos.

      <3

      Tekniikka on taas kunnossa, sain koneeni joltiseenkin kuntoon taas. Paitsi että menetin puolentoista vuoden aikana ottamani kuvat ja kaikki muut tällä koneella säilyttämistäni tiedoista, joista en tietenkään ol pitänyt kunnollista varmuuskopiointia yllä. Mutta, se kait vaan kuuluu tällaiseen tekniikkaympäristöön että jotain tällasta aina sattuu.

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
    2. Voi harmi mitä menetyksiä! Kun sitä aina muistaisikin sen varmuuskopioinnin... Vaan ei: "ehtiihän tässä", "ei tämä nyt vielä varmaankaan räjähdä" jne...

      Poista
    3. Katja, sanopa muuta. Kaikki muu on nyt kunnossa paitsi ääni. Tällaista se on. Onneksi mykällä koneellakin voi kirjoittaa.

      Varmuuskopiointi muistuu mieleen minullakin vasta sitten, kun kaikki on jo menetetty :) ei tässä voi muuta kun nauraa itselleen...

      <3

      Poista
  8. Ooh, ihania kuvia ja vastauksia. Otan haasteen vastaan, vastailen jossain joulun ajan rauhallisessa rakosessa.

    Onpa iso harmi, että menetit kuvat ja muut! Sinulla on ollut niin kauniita kuvia blogissasi. Minulta hajosi tietokone itsenäisyyspäivänä, koneesta ei tullut eläjää, mutta työpaikan IT-tuki sai kaikki kuvat ja tiedostot talteen. Nyt totuttelen uuteen koneeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paula, ihanaa, ole hyvä. Vastauksilla ei ole kiirettä :)

      Johonkin IT-tukeen tässä on ehkä otettava minunkin yhteyttä, koneessa oli aika paljon kaikkea, minkä olisin halunnut säilyvän. Osa valokuvista säilyi pilvipalvelimissa ja googlen valokuva-albumeissa.

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  9. Kiitos Kaisa Reetta haasteesta. Olipa kiva näin päivän aloitukseksi lukea vastauksiasi ja ihailla kauniita kuvia. Tsemppiä koneen ja villin hiiren kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, ole hyvä! :)

      Mukavaa, että otit haastee vastaan <3

      Kone on kunnossa kaikilta muilta osin, mutta ääni puuttuu. Ajurit nähtävästi sanoivat sopimuksensa irti siinä alustushommelissa.

      Poista

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!