Viikon sitaatti

Mikä on taiteilijan merkitys yhteiskunnassa?

''Taiteilija tuottaa jotain, jolla on joko kysyntää tai ei. Taiteilijat tuottavat Elämyksiä. Kauneutta. Sisustusta. Ja ratkaisevaa on se, onko niillä kysyntää.''

Björn Wahlroos Ylen Kultakuumeessa 12.3.2015

- Auta armias...

Kommentit

  1. Totta tämä eli "Taiteiljat tuottavat Elämyksiä. Kauneutta", muusta olen eri mieltä.

    VastaaPoista
  2. Näinhän se juuri on, kysynnän ja tarjonnan laki...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa, pistää miettimään, tähänkö suuntaan on 'taidekentän tie' vievä... Pahalta tämä tuntuu.

      Kiitos kommentista :)

      Poista
  3. Luin kahteen kertaan, enkä löytänyt päätä eikä häntää. Tämä "mietelause" on kamala sekasotku, sen sanoja yrittää yhdistää taiteen talouselämän kysynnän ja tarjonnan lakeihin. Taide on sanojalle pelkkää sijoitusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arleena, kuulin hänen juttelevan radiossa asiasta ja sitten oli pakko vielä kuunnella sama uudelleen Yle Areenassa, koska en voinut uskoa korviani ensimmäisellä kerralla. Yllä oleva sitaatti on sanatarkka.

      Siitä hän sitten muun ajan puhuikin, taiteesta sijoituksena. Ja siitä, kuinka järjetöntä on tehdä ja tukea 'turhaa taidetta'. Se on hänen mielestään varmaankin sitten sitä taidetta, joka 'ei myy'.

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  4. Nimi jo sanoo - siis sitaatin sanojan nimi, ei sinun ;) - mikä on painopiste.
    Alku näyttää lupaavalta, taiteilijoita arvostavalta, kuten kommentoijat tuossa edellä toteavat, mutta sitten mennäänkin jo koviin arvoihin. NIille nykyään kumarretaan.

    Kun katsoo esim. tv:n viihdeohjelmien tasoa, niin huomaa, että oletettu, ihmisten älykkyyttä alaspäin arvioiva kysyntä on se, mitä eniten kuunnellaan.

    Kirjoissa hämmästyttää lukuisat tilatut dekkari- ja taru- scifi- dystopiatrilogiat, joissa myyvyys laskelmoidaan jo ja pelkästään kirjailijan juonihahmotteluista ja mainostus aloitetaan ennen kuin on kirjoitettu liuskaakaan. Kyllä tällä saadaan kirjallisuuden tason laskua aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, on niin äärettömän surullista seurata tätä nykyistä kehitystä. Jos taiteenteko todellakin rajoitettaisiin vain sellaiseen taiteeseen, jolla on kysyntää, mitä meillä olisi nykyisin -monet taidesuunnat ovat alkaneet juurikin marginaali-ilmiöinä. On vaarana, että taiteen monimuotoisuus - ja sen kautta taiteen vahvuus- häviää.

      Kirjallisuudessa on menossa sama trendi. Toisaalta antaisin kaikkien kukkien kukkia, sillä dystopia-trilogiat ja nuo muut mainitsemasi - ovat toisaalta kirjallisuutta siinä missä muukin ja niillä on lukijansa. Minusta lukeminen on jo sinällään itseisarvo. Toki se, että juonihahmotteluja tehdään kuin liukuhihnalta, on surullista.

      Tässä jutussa on vielä se yksi aspekti, josta paljon puhutaan: paljon myyvien höttö-hittikirjojen ansiosta kustantajat voivat kustantaa sitä laatuakin. Mutta mitenkähän tuonkin asian todellinen laita nykyisin mahtaa olla. Kustantamot ovat voittoa tuottavia yrityksiä, joten on hyvin todenäköistä, että yhä suurempi osuus niiden voitoista menee johonkin aivan muuhun kuin huonosti myyvän laatukirjallisuuden kustantamiseen.

      Esiintyykö suomessa enää sellaista melkein altruistista, hyviin kirjoihin intohimolla suhtautuvaa kustannustoimintaa? Ehkäpä pienkustantamoiden puolella, jos jossain...

      Kiitos kommentistasi, Marjatta :)

      Poista
    2. Kaisa Reetta ja Marjatta, on kunninahimoisia kustantamoita, jotka tuottavat laatukirjallisuutta, mutta kuinka kauan. Yksi näistä kustantamoista otti ohjelmaansa 'jäniksen' ja yksi Woolfin Vuodet...Kävin muuten parin päivän piipahduksella Helsingissä ja samalla eräässä paikassa, josta usein alennettuun hintaan laatukirjoja. Nyt en löytänyt yhtäkään. Menin toiseenkin paikkaan ja sama juttu: Ei mitään joka kiinnostaisi minua. Ei mitään 'jänistä' tai 'Axel Munthea - tie Caprin huvilalle.' Sääli.

      Poista
    3. Leena, menin tuossa vastauksessani jonnekin suomalaisen kustannustoiminnan historiaan. Siihen aikaan, jolloin kirjallisuutta rakastavat ihmiset kustansivat silkasta intohimosta - vaikka sitten jatkuvaksi tappiokseen. Nythän kustannustoiminta on muuttunut miltei tavalliseksi liiketoiminnaksi, jossa toimivat normaalit bisnesmaailman lait. Onneksi otetaan vielä riskejä sen muun liiketoiminnan ohella, mutta niin kuin Leena sanoit, kuinka kauan...

      Kiitos kommentistasi :)

      Onneks

      Poista
  5. Järkyttävää: taiteen kohdalla ei saisi ollenkaan puhua tuottamisesta ja kysynnästä. Mutta juuri tällaistahan se puhe on nykyään taipuvaista olemaan, enemmän tai vähemmän eksplisiittisesti. KAIKKEA mitataan rahalla. Minä kyllä sanoisin, että teoksesta tekee taidetta jo se, jos se kykenee koskettamaan edes yhtä ihmistä - se, että teos on liikahduttanut vaikka vain yhtä sielua, tekee siitä jo suuren. Mutta tämä on tietysti taas tätä humanistin matematiikkaa, jolla ei rahavirtoja tuoteta...

    Tänään on ollut kaunis päivä, ja tuo ihana valonhehkuinen kuvasi sulostuttaa sitä yhä lisää - samoin kuin se että meitä kapinallisia toisinajattelijoita sentään riittää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ajattele, mihin suuntaan ollaan menossa.... Ja tuntuu, ettei vauhti ainakaan hiljene.

      Ollaan kskusteltu tästävarmasti ennenkin, tästä kuinka järkyttävää ja järjenvastaista on leikata taiteelta siipiä. Taide on yksi ihmisyyden perusarvoista. Jos siihen aletaan soveltaa talouselämän lakeja, mitä ihmettä meille itse taiteesta enää jää - vai onko niin, että se syntyy aina uudelleen, jossakin marginaalissa. Joku voisi jopa ajatella niinkin, että taiteen onkin synnyttävä aina uudestaan, puhdistauduttava Feeniks-linnun lailla...

      Kiitos katja kommentistasi. Tästä tulikin mukava pieni keskustelu :) <3

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Insinööri, auringon alla näkee monenlaisia ihmeellisiä asioita :)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!