Tasa-arvo - niin hieno ja helppo sana
lisätä juhlapuheisiin, vaalilupauksiin ja mietintöihin.
Mutta kun tulee aika pukea sanat teoiksi
- minne noiden suurien lupausten tekijät kaikkoavat?
Miten juuri minä
voisin edistää tasa-arvon toteutumista?
Kyse on varmastikin niistä paljon puhutuista pienistä,
melkein huomaamattomista valinnoista
- nousta ja pitää ääntä niidenkin puolesta
melkein huomaamattomista valinnoista
- nousta ja pitää ääntä niidenkin puolesta
joilla on vieläkin vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin
kuin minulla itselläni.
***
Toivottelen blogissani pistäytyville hyvää tasa-arvon ja Minna Canthin päivää jo tänään, sillä huomenna on kirjapostauksen aika.
* Kuten olette näistä kevään postauksista saattaneet huomata, rakastan (monien muiden lailla) tulppaaneita! Yritän etsiä jokaviikkoisilla tulppaanostoksillani aina uudenlaisia värejä ja muotoja maljakkoon. Olisi ihanaa, jos kukkien lajikkeetkin olisi ilmoitettu kimpuissa - nyt tiedän ostaneeni vain 'suomalaisia tulppaaneja'...
Nyt tuli voimaan uusi lainsäädäntö asiaan liittyen lakeja ollaan tarkennettu ja suunnitelmia pitää tehdä. Se, miten asia käytänössä toimii, jää nähtäväksi. Suomessa miehen ja naisen välinen tasa-arvo on kohenemaan päin, mutta ei vieläkään kunnossa, minusta köyhyyden takia alkaa ihmisiä syrjäytyä sukupuolesta riippumatta.
VastaaPoistaJokke, kyllä... esimerkkinä vammaisten henkilöiden oikeuksien ratifiointi onnistui viimein - mutta tiukkaa se teki. Suomi oli tässä Euroopn viimeisten maiden joukossa.
PoistaTotta, naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa koko ajan paranemassa, joten (niin kuin sanoit) tasa-arvon toteutumisen suurimmat haasteet ovat mielestäni nykyään vallan muualla kuin sukupuolikysymyksissä.
Vammaisten henkilöiden, vanhusten, köyhyysrajalla elävien ja lapsien asema on kurjistumassa sosiaalileikkausten vuoksi. Näiden ryhmien kohdalla tasa-arvo ei toteudu ja näkymät ovat vain synkistymässä tulevina vuosina.
Kiitos kommentistasi :)
Minna Canth oli huikea nainen! Nyt olen kuitenkin uponnut Kissani Jugoslaviaan ja mietin, miten kahta täysin erilaista maailmaa voidaan yrittää sovittaa toisiinsa. Mitä maahanmuuttajat mahtavat ajatella tasa-arvosta? Miten patriarkaalisesta systeemistä tullut ensimmäisen polven maahanmuuttajamies suhtautuu täkäläisiin valtaa käyttäviin naisiin? Monenlaista olen nähnyt ja väärinymmärrys puolin ja toisin on enemmän kuin todennäköistä. Ristiriita ensimmäisen ja toisen polven elämäntavan ja maailmankuvan välillä on valtava, kuten kirjassakin viitataan. Kiittelen mielessäni, että ei tarvitse nykyisessä työssä miettiä noita asioita enää kovin usein:)
VastaaPoistaJa silti, kiehtova kirja, imee mukaansa.
Hyvää tasa-arvon päivää!
Virpi, Minnassa oli potkua ja kanttia!
PoistaHuikea on myös Statovcin Kissani Jugoslavia. Juurikin samanlaisia kysymyksiä minäkin mietin kirjaa lukiessani. Sinulla on siis tästä asiasta omakohtaista kokemusta... Oli hyvin mielenkiintoista kuulla näkemystäsi tästä!
Miten eensimmäisen polven maahanmuuttajamiehet voisivat sopeutua uusiin oloihin mahdollisimman kivuttomasti ja tehokkaasti. Tehdäänkö nkyään tämän asian eteen töitä vai jätetäänö nämä perheet oman onnensa nojaan. Kysymyshän ei koske pelkästään näitä miehiä vaan myös heidän perheitään, lapsiaan...
Kiitoos kommentistasi :)
Ajattelin asiaa myös toisinpäin: koulutettuna ja joustavana itseäni pitävänä naisena miten suhtautuisin itse, jos joutuisin muuttamaan johonkin tyystin erilaiseen systeemiin, jossa naiselle ei olisi sopivaa muu kuin kotielämä? Sopeutuisinko silloin kiltisti vai yrittäisinkö toteuttaa itseäni entiseen tapaan. Kuinka valmis olisin hyväksymään täysin vääränä pitämäni systeemin?
PoistaNämä ovat totta tosiaan ihan perustavaa laatua olevia kysymyksiä, joihin ei ole olemassa helppoja vastauksia. Onko näitä juttuja ajateltu riittävästi maahanmuuttopoliitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa - ihan siellä ruohonjuuritasolla, missä ihmiset arjessaan toimivat. En tiedä, en ole alan ihmisiä, mutta pohtiahan saavat kaikki.
PoistaMiten sitä suhtautuisi itse, niin... Olen kuullut tarinoita, joissa suomalainen nainen menee töihin esim johonkin Arabimaahan. Sopeutuminen on ollut tosi rankkaa - Niin kuin sanoit, eihän sellaiseen systeemiin edes haluaisi sopeutua!
Kauniita tulppaneja löysit, itsekin suosin kotimaista, myös tulppaaneissa.
VastaaPoistaMukavaa viikon loppupuolta!
Sirpa, kiitos :)
PoistaKotimaisia tulppaaneja saa nykyisin vaikka minkälaisina lajikkeina -onneksi. Ulkomailta tuodaan entistä vähemmän kevätkukkia Suomeen.
Nyt vain pikainen kommentti (palaan tänne moneen postaukseen ajan kanssa heti kun ehdin <3 ): Hyvää, kaunista ja tasa-arvoista päivää, ihana Kaisa Reetta! <3
VastaaPoista(Superkauniita kuvia jälleen kerran, kiitos niistä! <3 )
Sara, kiitokset toivotuksesta ja kommentistasi :) <3
PoistaLiput liehuu saloissa, hienoa! Olisiko Minna Canth ainoa suomalainen nainen, jonka päivänä liputetaan?
VastaaPoistaLuin juuri uurtisen, että Veijo Baltzar aikoo remontoida Canthin kotitalon Kanttilan kulttuuri- ja kongressikeskukseksi. Sinne tulisi mm. monikulttuurinen teatteri, mikä ilahduttaa minua erityisesti, koska olen huolissani samoista asioista kuin Virpi tuolla edellä kommentissaan.
Tämä viikkohan on myös raisisminvastainen viikko, tasa-arvoa monelta kantilta.
Hyvää ja Minna Canthin ja tasa-arvon päivää, Kaisa Reetta!
Marjatta, on se hienoa, että Suomi on saanut edes yhden naisihmisen kunniaksi yleisesti liputettavan päivän!
PoistaMinäkin luin Hesarista tuon uutisen - ja huokaisin helpotuksesta. Ihanaa, että Minnan kotitalo on pelastumassa ja että siitä tulee juuri sellainen kulttuurien kohtauspaikka, jonkalaista luulisin Minnankin arvostavan. Hienoa, Veijo Baltzar!
Kiitoksia toivotuksesta ja kommentistasi :)
Tasa-arvo tarvitsee sekä meidän pieniä tekojamme että Canthin kaltaisten rohkeiden edelläkävijöiden suuria ääniä. Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää sinulle Kaisa Reetta <3 Minna ja tasa-arvo ovat päivänsä ansainneet <3
VastaaPoistaJa oi kyllä, tulppaanit... Ja nuo sinun ihanat, ihanat kuvasi taas - ah! Tuntuu, että voisin tuijottaa etenkin tuota ylempää kuvaa loputtoman kauan - siinä on jotakin ihanan vangitsevaa: salaperäistä ja herkkää.
(Kirjoitin suunnilleen saman jo kertaalleen mutta näytti siltä että se katosi taivaan tuuliin, toivottavasti ainakin toinen näistä kommenteistani päätyy perille...)
Katja, Minnaa, tuota vahvaa, pelotonta, herkkää ja intohimoista naista sopii juhlia! <3 Mikä olisikaan parempi yhdistelmä kuin Minna ja tasa-arvon päivä!
PoistaTulppaanit, oi niin, tänäänkin ostin puketin, kun entiset jo alkoivat menettää hohtoaan... Ilta-aurinko sai tuon ylemmän kuvan hehkumaan! <3
Kiitokset, Katja :)