Vuosi kuvina-haasteen helmikuu ja salaisia aseita kevättalven pöpöjä vastaan

Turun helmikuu on lumeton ja lämmin. Aurinko näyttäytyy harvoin, kaupunki kääriytyy sumuun.



Vaikka Vartiovuoren päivä oli sumua täynnä, valoa on huomattavasti enemmän kuin vielä tammikuussa. Siitäpä syystä ulkokuvaus on helpottunut jo kovasti. Kevättä on ilmassa ja  pikkulinnut sirkuttelevat puistossa! Luulenpa, että muutaman viikon päästä Turussa pongataan jo pikkupensaiden hiirenkorvia, jos sää jatkuu tällaisena.


Tästä talvesta tuli hyvin englantilaistyyppinen... Sumu on aina seuranamme!


Kausi-influenssat saapuivat! 
Onkin aika ottaa käyttöön 'salaiset aseet', jotka ovat pitäneet minut miltei flunssattomana jo muutaman vuoden  (kop kop kop ;). Moni saattaa muistaa nämä kuvat viime talvelta, tuolta toisen blogini puolelta. Näihin minä luotan: paljon erilaisia sipuleita, erityisesti valkosipulia, vihreää teetä, tyrnimarjaa ja muita kotimaisia marjoja, inkivääriä, mitäs vielä.... 


Otan joka vuosi myös kausi-influenssarokotteen, enkä unohda päivittäistä D-vitamiiniani, jota olen syksystä saakka ottanut sellaisen 40 µg per päivä. Muut vitamiinit saan lautaselta.


Ostin tämän talven uutuusromaanini (sallin itselleni uutuusherkun pari kolme kertaa vuodessa). Valinta osui juuri ilmestyneeseen nuoren pakistanilaisen ihmisoikeustaistelijan  Malala Yousafzain tarinaan Minä olen Malala. Siitä myöhemmin lisää...

Toivottelen terveyttä ja iloa uuteen viikkoon! 

Kommentit

  1. Voi miten kauniita kuvia masentavasta säästä huolimatta! Ja nyt alkoi tehdä meili tyrnimarjoja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyrnit ovat pieniä ihmeitä.. Paitsi että ne ovat terveellisiä, ne on myös kauniita ja vielä hyvän makuisiakin (joku voi tosin olla erimieltä makuasioista tässäkin tapauksessa)... Kiitos kommentistasi, Marile! :)

      Poista
  2. Kaunista on vaikkakin sateista.
    Kuvat kivat todellakin.
    Vihreää teetä ja mustikoita eri tavoin.
    Appelsiineja ja kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijastiina, sadekin on kaunista, ainakin eilispäivän sade, kun kevättä oli/on jo ilmassa! :)

      Kyllä, mustikka onkin yksi mielimarjoista!! <3 Kiitos kommentistasi, Seijastiina :)

      Poista
  3. Hienot kuvat niin kuukauden kohteesta kuin vitamiinipommeistakin!
    Että nuo tyrnimarjat ovat kauniin värisiä.
    Astmani vuoksi minäkin otan tuon kausi-influenssarokotteen.

    Mukavaa alkanutta viikkoa sinullekin!<3

    VastaaPoista
  4. Eipä tosiaan näy lunta, ihan on keväinen vai olisiko syksyinen tunnelma.
    Samat osapuilleen ovat minunkin flunssankarkoitus reseptini. Tyrnimehun aloitan jo ennen joulua ja valkosipulihan menee koko vuoden. Pihlajanmarjat olisivat oivallisia, mutta viime syksynä ei niitä täällä ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiitsa, tunnelma alkaa olla melkeinpä keväinen!
      Kyllä, noilla rohdoilla mennään enemmän ja vähemmän samoin määrin läpi vuoden, mutta etenkin valkosipuli on päivittäinen herkku! :) Pihlajanmarjat olisivat melkein tyrnin kaltaisia aarteita, niistä saa valtavan hyvää marmeladiakin!
      Kiitos kommentistasi! :)

      Poista
  5. Hihii, minä koetan lohduttaa itseäni juuri sillä, että sää on kuin Englannissa. :) Rakastan nimittäin Englantia matkakohteena (varmaan rakastaisin muutakin Iso-Britanniaa, mutten ole käynyt Englannin ulkopuolella). Nyt helmikuussa kaipaan hohtavia hankia, mutta koska sää on tällainen kuin on, alan suunnata ajatuksiani kohti kevättä. Tulimme viime yönä Berliinistä ja siellä kukkivat jo krookukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, se on pakko sukkeroida itsensä siihen 'no, on tää ihan OK tämäkin sää' -fiilikseen, vaikka mielessä kaihertaa just niitten hohtavien hankien ikävä! Tänä keväänä en pääse hankiaisille, jos en lähde (pakene) lappiin. Siihen tuskin tulee mahdollisuutta. Näillä siis mennään :)

      Oi, krookuksia, oli varmasti ihanaa! <3 Kiitos kommentistasi! :)

      Poista
  6. Voi miten kauniisti kirjoitat! "Aurinko näyttäytyy harvoin, kaupunki kääriytyy sumuun." Tuo voisi olla ote runosta. <3

    En ole talvi- tai lumi-ihminen, olen aina sanonut että minulle sopisivat paremmin juuri tämän kaltaiset englantilaistyyppiset talvet: ei lunta, lämpötila plussan puolella, vesisadetta ja sumua. Eikä tässä mitään vikaa olekaan, kevätkin tuntuu tulevan nopeammin, mutta on se pakko myöntää että tammikuun aurinkoisissa paukkupakkaskeleissä oli kaksi hyvää puolta: koira pysyi lenkeillä puhtaana, ja tokihan maisemat olivat silloin kauniimpia ja valokuvauksellisempia. Mutta en valita. Tällaista englantilaistalvea olen toivonut vuosikaudet, ja nyt kun se on täällä, olen hiljaa ja tyytyväinen. :)

    VastaaPoista
  7. Kaisa, olen ottanut nyt kolme vuotta 50 mikrogrammaa D:tä ja yhtään flunssaa ei ole ollut. Sitä ennen sinuiittia monta kertaa vuodessa. Tarkistin D:n turvarajat yksityislääkärltäni ja hän vakuutti, että tuo käyttämäni on sopiva. Amerikassa käyttävät jopa 100 mikrogrammaa. Ehdottomasti tyrniä ja valkosipulia, sekä myös kotimaisia tomaatteja joka päivä.

    Aivan fantastico tuo tyrnikuva!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!