Kesähaaste


Sain Kirjojen kamarin Katjalta ja Leena Lumilta mukavan kesähaasteen, jossa oli mukana myös pari kiperää kysymystä. Lämmin kiitos teille molemmille! Tällaiset pientä mietiskelyä vaativat tehtävät ovatkin varsin mukavaa kesäpuuhaa.

1.  Kerro jotain mitä emme tiedä sinusta.

Olen huomannut, että kysymys on kirvoittanut monet tähän haasteeseen vastanneet filosofoimaan siitä, missä määrin bloggareiden tulisi kertoa itsestään. Onneksi asiaan ei ole yhtä oikeaa vastausta, kukin voi tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Itse olen tässä suhteessa melko tarkka: olen oppinut pitämään yksityisyydestäni kiinni vaikka kirjoitan blogiani oman nimeni alla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki, jotka tuntevat tai tunnistavat minut 'livestä', voivat estoitta tulla kurkistamaan blogiani, mutta toiseen suuntaan ovi pysyykin sitten melko tarkasti kiinni. Läheisistänikin blogissani vilahtavat vain eläinystäväni, kissapojat Olli ja Otto.

Mutta tässä muutama fakta:

- Olen vasenkätinen.
13.8. vietetään 'vääräkätisten' omaa päivää! Vasenkätisiin henkilöihin on kautta aikojen suhtauduttu hiukan nurjasti, noituudestakin syytetty, vaikka olemme kuulemma vain keskimääräistä luovempia, stressiherkempiä ja mitä kaikkea muuta...

- Tykkään nollata ajatuksia vanhojen tv-sarjojen parissa. Tiettyyn pisteeseen yltävä älyvapaus on hauskaa ja siksi myös sitcomitkin käyvät. Mutta tällä hetkellä olen koukussa Areenalla pyörivään ihanan retkuun antiikkidiileriin, Lovejoyhin. <3

- Ja siitä päästäänkin kolmanteen tunnustukseen: haaveilin aikoinani omasta pienestä antiikkikaupasta, juoksin antiikkipuodeissa, -messuilla ja luin pinokaupalla alan lehtiä ja kirjallisuutta. Rakastan historiaa, mutta kotini ei ole museo: vanhoja esineitä on esillä oikeasti vain kourallinen.

2.  Onko sillä väliä mitä lukijat ajattelevat blogistasi ja miksi?

 Valehtelisin jos väittäisin, etten välitä. Haluan tehdä jokaisen bloggauksen huolellisesti niin, että lukijan kannattaa klikata postaus auki. Ilman sisällöstä aidosti kiinnostuneita lukijoita bloggaus olisi mielestäni aika turhauttavaa. Tämän varmasti allekirjoittavat kaikki tuntemani ja tietämäni bloggaajat.

3. Miten blogiminä eroaa reaaliminästäsi?

Kirjoitan blogia omana itsenäni mutta tottahan ilmaisuni täällä blogissa on mietitympää kuin muussa elämässäni. Olen siviilissä paljon räväkämpi kuin täällä, ja niinkin on käynyt, että olen deletoinut postauksista juttuja, jotka huomaan pienen mietinnän jälkeen turhan kärkeviksi julkistaa. Nämä tapaukset ovat liittyneet 'muihin kertomuksiini', ei kirja-arvioihin. Olen miettinyt sitäkin, josko hiukan höllentäisi suodatinta...
Sitä toista puoltanikin saa täällä blogissa nähdä jos vain osaa etsiä: kommenttivastauksissani käytän usein puhekieltä vapaalla tyylillä. Kommenttibokseissa kukkivat myös typot!

Aamulenkin aikaan kesäkadut ovat vielä tyhjiä ja vilpoisia.

4. Mikä saa sinut nauramaan?

  Tilannehuumori. Pönötys. Itseironiaan putoan usein.

5. Mitä luovuus sinulle merkitsee?

Luovuus  on minulle leikkiä, ongelmanratkaisua, intuition kuuntelemista...  Se on minuuteni kasvualusta.

6.  Ketä läheistäsi ihailet?

Tänä vuonna ihailen erityisesti näitä kahta vahvaa naista: äitiäni ja sisartani, jotka kumpikin ovat olleet roolimallejani.


7.  Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?

Tähän on helppo vastata: ajoittain esiintuleva turhantarkkuus ja itsekriittisyys, jotka häiritsevät luovaa puoltani. Olen kasvattamassa itseäni tässä(kin) suhteessa.

8.  Mikä sinussa ihastuttaa muita?

Jotkut ovat maininneet, että minulla on huumorintajua (tarkoittanee lähinnä sitä, että huumorintajuni on osunut asiasta maininneiden kanssa yksiin). Olen myös kuullut että minulle voi uskoa suuriakin salaisuuksia ilman pelkoa niiden kulkeutumisesta eteenpäin.

9.  Mikä sinusta tulee isona?

- Isona olen toivottavasti edelleen matkalla etsimään ja löytämään  jotakin uutta ja ihmeellistä. Olen päättänyt jo kauan aikaa sitten, että haluan joka päivä oppia ainakin yhden uuden asian, olkoon oppimani sitten kuinka pieni juttu hyvänsä. En muista, mistä tämän elämänohjeen olen itselleni onkinut, jostakin kirjasta lienee...

10.  Uskotko onnellisiin loppuihin?

  -Ehdottomasti!

*
Ojennan haasteen eteenpäin Jokken kirjanurkan Jokkelle,  Kannesta kanteen Kaisalle, Kirjakaapin kummituksen Jonnalle, Kirjasähkökäyrän Maille ja   Oksan hyllyltä  Marikalle.


** Huomenna sukellan suomalaisen miehen sieluun: tuon blogiin Matti Röngän uuden aluevaltauksen, romaanin Eino.

Kommentit

  1. Voi että kun näitä tämän haasteen vastauksia on kiva lukea. Kiitos, että sain tutustua sinuun hieman uusilta kanteilta. Omat vastaukseni eivät oikein meinaa valmistua, mutta kyllä ne jonakin päivänä kypsyvät elleivät sitten ylikypsy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, kiitos kiitos :)

      Kysymyksiin voi tosiaankin juuttua pidemmäksikin aikaa... Tärkeitä kysymyksiä ovat, hyvä näitä on kypsytelläkin!

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  2. Ihastelen niin näitä Turku-kuviasi. Olen itse asiassa ollut hieman Turku-ajatuksin, koska kirjamessut kutsuvat vajaan kahden kuukauden kuluttua ja nyt on jo aika pohtia messumajoitusta yms. Koetan aina kirjamessujen aikaan ottaa hieman omaa aikaa ja kävellä jokivartta. Tuolla Tintåssa kävimme viime vuonna syömässä.

    Samoin ihastelen vastauksiasi: antiikki-asia on kiinnostava! Erityisen paljon pidän ajatuksesta luovuudesta minuuden kasvualustana.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiitos, eilinen aamu oli otollinen kuvaushetki, oli aurinkoa ja auerettakin vähän.

      Aivan, Turun kirjaamessut ovat tulossa. Täytyykin tutustua pikkuhiljaa tarjontaan. Tintå on must!

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  3. Kiitos haasteesta. :) No mutta, Lovejoyhan on ihana! Enpä tiennyt, että sarja näkyy taas Areenassa. Pitääpä käydä katsomassa, tuo on ollut monena kesänä mukavan leppoisaa katsottavaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marika, Lovejoy on kertakaikkiaan ihana. Kannattaa katsella se taas, kaikki tähän saakka tulleet jaksot ovat vielä nähtävissä ja lisää tulee joka päivä!

      Ole hyvä ja kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
    2. Vastaukseni löytyvät täältä (tämä olikin yllättävän kinkkinen haaste...): http://oksanhyllylta.blogspot.com/2015/08/10-kysymyksen-haaste.html

      Poista
  4. Paneudun kyllä tähän, sain tämän myös Marjatalta, mutta on ollut vähän kiirehässäkkää, pureskelen tätä.

    Hieno bloggaus sinulla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 10.8 laitoin lyhyt-vastauksia :)

      (ja toinen kuvakulma kirjastosillan kaiteeseen, pidän enemmän näistä sinun loistavista kuvista :)

      Poista
    2. Jokke, kiva! käyn kohhta tsekkaamassa, mitä olet kirjoitellut, heti kun saan käytyä nämä kommentit läpi jja vastattua niihin.

      Kirjastosilta on kuvauksellinen! Ihme, että kaikki lasit ovat vielä ehjiä (vai onko tuo materiaali jotain muuta..muovia tms.. ei kait?)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
    3. Vastaan tähän kirjastosiltajuttuun, lasit ovat tulleet maksamaan mielettömästi, sillä niitä on säretty urakalla. On jopa suunniteltu, että materiaali vaihdetaan joksikin muuksi. Minusta ne siniset lasit ovat ihanat, ja jossakin postauksessani oli kerran kuva kirjastosillasta.
      Ihanat kuvat sinulla :)

      Poista
    4. Mai, ainiin, onhan niitä särjetty, muistankin kuulleeni ja lukeneeni...

      Olisi kyllä ikävää, jos materiaali jouduttaisiin ilkivallan takia muuttamaan, nuo lasit on niin ihanat!

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  5. Kivat ja mielenkiintoiset vastaukset! Ja hyvin voisit höllentää suodatinta :)
    Kauniit kuvat täydentävät haastevastauksiasi!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa :) Täytyy yrittää höllentää suodinta pikku hiljaa. Jos aloittaisi vaikka ihan pikkuisilla kokeiluilla :)

      <3

      Poista
  6. Kaisa Reetta, kiitos, että ehdit vastata <3 Olet pystynyt olemaan kuin Greta Garbo, yhtä salaperäinen, minä en.
    Turku, syntymäkaupunkini, Turku, jossa minut on operoitu kolmasti, Turku, jossa minulla on 99 sukulaista isän puolelta (laski äiti!), Turku, joka on Helsingin ohella ainoa muu kaupunki, johon kuopuksemme tuntee tykövetoa, Turku, jossa meidän nurilla on kohta ikioma saari...

    Ihanan tunnelmalliset kuvat <3 En edes näe unta, että saisin tavata livesti Greta Garbon...ja just kun tänä vuonna olin päättäyt tulla myös Turun kirjamessuille, olenkin ihan muulla.

    Kun äiti sairastui vakavaan syöpään, tein päätöksen oppia tai aloittaa joka vuosi KOLME uutta asiaa. Yksinkin on hyvä, mutta se on sitäkin tärkeämpi.

    Ihanaa elokuun jatkoa, uusia juttuja, intoa ja uskallusta ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, Reetta kun Reetta, niin :)

      Turku on ihana kaupunki! Tulin tänn opiskelemaan, yhden kerran kaupungissa pistäytyneenä. Meni jonkin aikaa, ennen kuin totuin täkäläiseen menoon, vaikka heti vastaanotto oli sydämellinen heti alusta lähtien!

      Niin, sinä olet siellä reissussa tuolloin, eikö niin? Ihana matka teillä tiedossa! <3

      Kolmen uuden asian aloittaminen vuodessa tuntuu hyvältä suunnitelmaalta! Minun päivittäiset oppini ovat monesti ihan vaatimatomia vaan, mutta ajatus päivittäisistä uusista jutuista oli minusta jotenkin niin viehättävä ajatus -ja sitä paitsi helppoa - että ihastuin siihen heti.

      Kiitos samoin sinulle ihania elokuun päiviä! Kiitos kommentista ja kannustuksesta! <3


      Poista
    2. Ja Leena vielä, kun unohdin tuossa mainita: kiitos vielä ihanasta haasteesta, kysymykset olivat antoisia! <3

      Poista
  7. Kiitos haasteesta! :) Pitääkin alkaa miettiä vastauksia kysymyksiin. Näitä on aina niin kiva lukea, mutta omien vastausten miettiminen on vaikeampaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonna, ole hyvä! :) Näin kipakoihin kysymyksiin kannattaakin vastailla kaikessa rauhassa.

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  8. Kiitos Kaisa Reetta haasteesta! <3 Olen pyöritellyt vastauksiani jo mielessä; vastailen ihan piakkoin.

    Turku-kuvasi saivat henkäilemään. Oih! Kävin tänä kesänä lomailemassa Turussa. Olin haaveillut siitä jo vuosia, sillä en juuri muistanut kaupungista mitään muuta kuin välähdyksen Aurajoesta ja yliopistoalueen, koska kävin siellä abina pääsykokeissa. Tuossa Tintåssa olisin halunnut käydä, mutta se oli ihan täynnä, kun kävin miehekkeeni kanssa siellä kurkkaamassa.

    Antiikkikauppa on kiinnostava haave! Ihanaa saada kuulla pieniä paloja siitä, millainen ihminen ruudun takana on. Suloista elokuun jatkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa, kiva että otat haasteen vastaan! :)

      Turku, ah niin! Tässä kaupungissa on kyllä han oma fiiliksensä. Oipa mukava, että kaupunki jätti sinulle mukavan lomamuiston! <3

      Kitos kommentistasi :) <3

      Poista
  9. Kiva kuulla sinusta Kaisa Reetta!
    Tulin juuri Turusta muutaman päivän visiitiltä. Yksi pojistamme on opiskellut siellä ja myös jäänyt sinne. Nuo tunnelmallisten kuviesi paikat ovat tuttuja. Turussa on viehättävää perinteisyyttä.
    Olin yhtenä iltana seuraamssa pojanpoikien jalkapalloharkkoja. Voi se kieli mitä ohjaajat, raavaat miehet, käyttivät, niin söpöä ja hyväntahtoista, kuin jotain hobittikieltä - siis Turun murre. Olen itsekin Satakunnasta kotoisin, mutta omalla kotiseudullani Pohjois-Satakunnassa murre oli enemmän pohjalaisuuteen taipuvaa.
    Terveiset kissapojille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, Turussa on näemmä vilskettä, moni bloggari on käynyt näillä kulmilla tänä kesänä. Ihanaa, että kaupunki kiinnostaa! Turusta löytyy totta totisesti perinteitä, niin arkitehtuurin, taiteen, ja historian saralla!

      Hih, tuo hobittikieli kuulosti minustakin perin hassulta silloin kun tänne muutin, ja kyllä se joskus vieläkin tuo hymyn huulille. Itse olen kotoisin savolaismurteiden alueelta, jossa kieli on melkein vastakkaista länsisuomen lyhyelle, napakalle ilmaisulle. Siellä kierrellään ja kaarrellaan, venytetään puheenpartta...

      Kiitos, vien terveiset kissapojille seuraavan kerran kun tapaan heidät Kirkkonummella!

      Kiitos hersyvästä kommentistasi :) <3

      Poista
  10. Oli mukava kurkata henkilöön blogin takana. :) Samaistuin moneen juttuun, vasenkätinenkin olen (ja totisesti hieman stressiherkkä ;)). Ja nukahdin Lovejoyta katsellen eilenkin illalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pihi nainen, ilo on tällä puolella myös! :)


      Ihanaa, toinen vasenkätinen! Voisimme sanoa käsipäivää luonnollisella tavallamme :)

      Ja Lovejoy... Ihanaa, että hänet on valittu areenan uusintaan! <3

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  11. Ihanaa oli lukea vastauksiasi, sinä salaperäinen <3 Leena tuossa ihanasti luonnehtii sinua Greta Garboksi - ja huomasinkin sitten, että olit saanut haasteen myös häneltä, mutta mitäpäs, tuplaisuus on toisinaan vain hauskaa :)

    Turku on ihana kaupunki, olen käynyt siellä pari kertaa ja pidän sen tunnelmasta ja tarinoista... Ja oo, antiikki <3 Oma "tietämykseni" alasta rajoittuu lähinnä vanhojen tavaroiden ihailuun, mutta joskus nuoruudessani minullakin taisi olla hetki jona itseäni etsiskellessäni vähän aikaa haaveilin samantapaisesta urasta...

    Ja tuo itsekriittisyys, niin... Yritetään pyristellä <3 Ihania, kauniita elokuun päiviä sinulle ja sopivankokoisia oivalluksia niihin kaikkiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, kiitos ihanasta haasteesta! <3

      Turkua ei voi kehua liikaa, eihän, joten huokaisen: tässä kaupungissa on jotakin taikaa, sellaista, mitä missään muualla ei ole! Ooh, Katja, antiikkiuralle sinäkin?:) Meillä molemmilla se taisi olla haaveilua vaan, sellaista ihanaa tuulentupailua, minulla ainakin. Olin opiskelemassa ja aina kun kyllästyin pänttäämiseen, heitin kirjat nurkkaan ja syöksyin tutkimaan vanhoja tavaroita.

      Niin, se itsekriittisyys, josta olen muistaakseni kertonut sinulle ennenkin, ellen väärin muista! Yritetään pyristellä! <3

      Kiitos kommentistasi :) <3

      Poista
  12. Erittäin ovelasti kirjoitettu, pönöttävän myhkyräisesti kuin Turun oma Agatha Christie konsanaan :) Mukavasti kirjoitettu ja uusia asioita - hyvää luettavaa! Antiikkiliikkeen nimi voisi olla.. no empäs kehtaa ehdotaakkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos, Insinööri :)

      Hyvä, ettet ehdotakaan! :D

      <3

      Poista
  13. Kiitos kivasta jutustasi ja Turku-kuvistasi. Miksi minun kuvista tai miehen ottamista kuvista ei tule tuommoisia. Yritän vältellä keskustaa, sillä olen luontoihminen. Kivasti olet saanut luontoa mukaan kuviisi. En edes tiennyt koko Tintåa, sillä lähellä oleva ArtCafe on minun paikkani ja ruokailemme yleensä Svartessa tai Naantalin meriravintoloissa.
    Onhan tämä historiallinen kaupunki, josta on tehty monta romaania tai tänne sijoittuu moni romaani.
    Kun itse olen kasvatusalalla töissä, uutta oppia tulee tuutin täydeltä, eikä sitä edes huomaa.
    Terveisin koiraihminen, joka vastailee kunhan saa sen verran puhtia aikaiseksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, kiitokset! :)

      ArtCafe on myös ihana! <3 Turku on kyllä kulttuurin moniottelija... Täällä on ihan oma, uniikki tunnelmansa!

      Pelaan kuvia ottaessani suljinajoilla ja aukkoarvoilla. Näissä kuvissa suljinaika oli muistaakseni aika lyhyt, kuviin tulee siten täyteläisyyttä ja syvyyttä. Liian pitkät valotusajat tekevät usein hallaa kuville.

      Kiva kun otat haasteen vastaan, vastauksilla ei oo kiirus! <3

      Poista

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!