Kattojen yllä


Aurinko on näyttäytynyt monena peräkkäisenä päivänä, mutta sää enteilee jo talvea: Turussakin saatiin pari iltaa sitten nauttia lumisateesta. Pieniä lumilaikkuja on vieläkin näkyvissä siellä täällä.


Itse asiassa tulin kertomaan kirjasta, jota olen vasta aloittelemassa: 
Sain vihdoin käsiini Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme -romaanin. Olen parhaani mukaan yrittänyt sulkea silmäni ja korvani liioilta ennakkotiedoilta, mutta sen tiesin, että jotakin loistavaa olisi luvassa. Vajaat sata sivua luettuani voin huokaista, että kyllä, Riikka Pelo on uskomaton kirjailijalahjakkuus!  Hänen omaperäinen ja runollinen proosatyylinsä vaati minulta parinkymmenen sivun verran totuttelemista, mutta pian solahdin 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vaikuttaneen venäläisrunoilija Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä ihmeelliseen, loistavasti kirjoitettuun tarinaan. En ihmettelisi ollenkaan, jos Pelo pokkaisi tästä kirjasta Finlandia-palkinnon, joten jos haluaa kirjan luettavakseen kirjastosta, kannattaa laittaa varaus vetämään heti, sillä 3. 12. jälkeen kirjan varausjonot saattavat venyä ennätyspitkiksi!
Katselin tuossa äsken 'oman kotikylän' kirjastojen tilannetta ja siellä tällä kirjalla on kuuden varauksen jono.


Jokapäiväisestä elämästämme lisää sitten myöhemmin.
Sitä ennen tuon blogiin 1000 vuotta vanhan romaanin muinaisesta Japanista. 

Kuvassa iltasen ainekset, pistän kohta parsakaalisopan tulelle! :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toivottelen piipahtajille mukavaa tiistai-iltaa!


Kommentit

  1. Upea kuva, suorastaan historiallisen näköinen!

    Joo, olen Jyväskylässä varausnumerolla 43, joten näitten sinunkin etukäteiskehujesi jälkeen aloin miettiä, olisiko tässä joululahjani. Viime jouluna sain Jään, joka ei tosiaankaan ollut pettymys.

    VastaaPoista
  2. Oi! Tykkään näistä uusista asetelma-kuvistasi! Mikä tunnelma!

    Ja juu, tuo kirja on joululahjalistallani, mutta saatan joutua ostamaan sen itse ;-)

    VastaaPoista
  3. Kiitos vinkistä, Kaisa. Olen kahdeksantena jonossa :)

    Kaunis on jälleen asetelmakuvasi!
    Nautinnollista soppailtaa!<3

    VastaaPoista
  4. Voi että miten kauniita kuvia taas! <3 Olet ihan taiteilija! <3

    Minulla on Pelon kirja odottamassa, ollut keväästä lähtien. Aavistelen että saattaisin ihastua siihen, mutta silti kirjaan tarttuminen jotenkin pelottaa. :) Aion kuitenkin lukea sen vielä kuluvan vuoden aikana. Sitä ennen tulen lukemaan arviosi kirjasta, kunhan vain ehdit ensin lukea sen loppuun. :)

    VastaaPoista
  5. Ihana asetelma jälleen, lämmin kotoisa tunnelma!
    Hyvää ruokahalua :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos, Katriina :) Onpas Jyväskylässä jo jonoa, iso kaupunkihan se on, joten eipä ihme...
    Meinasin kirjoittaa tuonne tekstiini että jos jotakin joululahjakirjaa toivoo, voisi tämä olla hyvinkin se!


    Kiitos, Mags :)
    Kirja olisi mitä parhain joululahja (minä itse ostin tämän syntymäpäivälahjakseni ;))


    Kiitos, Sirpa :) Pääsit siis aika korkealle jonossa, mukavaa! :)


    Kiitos, Sara :) Kirjaan tarttuminen saattaa suhteellisen raskaan aiheensa takia mietityttää, mutta Pelo kirjoittaa niin hyvää ja nautittavaa tekstiä, että kirja ei ainakaan minun mielestäni ole raskas luettava. Tosin, tällä hetkellä olen lukenut teoksesta vain noin kolmanneksen, tunnelma saattaa vielä muuttua...


    Kiitos, Seijastiina :)


    Kiitos, Vikki :) Soppa oli hyvää! :)

    VastaaPoista
  7. Hei! Olipa kiva löytää blogiisi. Aivan mielettömän hienoja kuvia sinulla.

    Riikka Pelo vei kirjallaan sydämeni täysin, kun se keväällä luin. Mitään vastaavaa en ole lukenut pitkään aikaan. Toivon todella, että Pelo pokkaa kirjastaan F-palkinnon.

    VastaaPoista
  8. Harmoninen ja lämmin asetelma jälleen, tykkään.

    VastaaPoista
  9. Hei Jaana, kiva kun tänne löysit! :)
    Riikka Pelo on nyt luvun alla, kirja on hieno! Mutta jotakin raskasta, uuvuttavaakin siinä on, sellaista, joka pakottaa minut lukemaan kirjaa pieninä pätkinä, luvun kerrallaan.. Sitä samaa, ympäristöstään energiaa ottavaa sielun paloa löytyi varmasti myös romaanin kahdessa päähenkilössä, äidissä ja tyttäressä, joten Pelo on hienolla tavalla päässyt heidän ihonsa alle! Kiitos kommentistasi! :)

    Kiitos, Rita! :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!