Carol Shields: Pikkuseikkoja

Carol Shields: Pikkuseikkoja (Small Ceremonies, 1976) 235 s.
Kustantaja: Kustannusyhtiö Otava, 2012
Kirjan ensimmäinen suomenkielinen laitos ilmestyi 2011
Suomentanut Hanna Tarkka

   Alan Hollinghurstin tiiliskivimäisen Vieraan lapsi -romaanin jälkeen halusin lukea jouhevasti  eteneviä, mutkattomia tarinoita. Kirjahyllystä pistivät silmään Colin Dexterin Komisario Morse-sarjaan kuuluva dekkari (josta tulee juttua ehkä vähän myöhemmin) ja tämä Carol Shieldsin Pikkuseikkoja, joka Vieraan lapsen jälkimainingeissa tuntui melkein kuin pienoisromaanilta ja vieläpä hyvin pippuriselta sellaiselta!

  Sattuman oikusta päädyin jälleen kirjoista ja kirjoittamisesta kertovan teoksen pariin:  Pikkuseikkoja-romaanin minäkertoja Judith Gill kirjoittaa elämäkertoja ja hänen miehensä toimii Milton-tutkimuksensa ohella englannin kielen apulaisprofessorina. Judithilla näyttää menevän ainakin päällisin puolin hyvin: hänellä on suhteellisen toimiva avioliitto, kiva perhe, ystäviä, mukavalla alueella sijaitseva talo, haasteita tarjoava työ ja turvattu toimeentulo. Elämä sujuu niin mallikkaasti kuin nelikyppisen naisen elämän parhaimmassa tapauksessa voisi olettaa sujuvan. Mutta jo kirjan ensimmäisellä sivulla kesken idyllistä teeateriaa Judith huomaa miettivänsä, 'että hänen pitäisi olla onnellisempi kuin on'. Jotain tuntuu puuttuvan vai ovatko asiat jo liiankin hyvin?

   Judith tekee töitä kotona, makuuhuoneen nurkassa olevan pelipöydän äärellä ja työstää kolmatta elämäkertateostaan. Judithin kaksi ensimmäistä kirjaa ovat saaneet hyvän vastaanoton ja nyt hän haluaisi kokeilla siipiään myös romaanikirjailijana, mutta jostakin syystä haave ei ota toteutuakseen. Judith päättää osallistua ystävänsä, kirjailijana jo jonkinlaista mainetta saavuttaneen Furlong Eberhardtin kirjoittajakurssille, mutta huomaa pian joutuvansa itseään paljon nuorempien ja innokkaampien kurssitovereidensa varjoon.  Romaaniharjoitelma ei edisty ja turhautuneena Judith päätyy ratkaisuun, joka sotii hänen periaatteitaan ja omaatuntoaan vastaan. Kirjoittajakurssin päätyttyä hän haluaa unohtaa kurjan temppunsa ja palaa kirjalliselta harharetkeltään takaisin elämäkertojen pariin.

  Elämä solahtaa normaaleihin uomiinsa, arkea rytmittävät juhlat ja pienet perhepiirin sattumukset, joita minäkertoja Judith kuvaa päiväkirjamaisen intiimisti. Koska Judith on luonteeltaan utelias, hän huomioi ympäristöään äärimmäisen yksityiskohtaisesti ja tekee ihmisistä pelottavan tarkkoja havintoja. Tästä kaikenkattavasta uteliaisuudestaan (jossa en kuitenkaan nähnyt pisaraakaan pahanilkisyyttä) nainen joutuu lopulta myös kärsimään, kun hänen kirjoittajakurssilla tekemänsä hairahdus kasvaa yllättäen uusiin mittasuhteisiin...

   Shieldsin hienoviritteinen kerrontatyyli, joka on ihastuttanut minua hänen myöhemmissä romaaneissaan, on näkyvissä jo tässä hänen esikoisteoksessaan. Kerronta on arkista, mutta juuri tuon hämäävän vaatimattomuuden suojissa Shields pääsee kuin varkain käsittelemään niin ihmisyyden kuin kirjoittamisen ja kirjailijana olemisenkin peruskysymyksiä: vastuuta, motiiveja, kunniahimoa, moraalia, tasapainoilua oikeudentunnon ja valheiden välimaastossa. Tarinan keskellä häivähtää myös lempeää mutta osuvaa ironiaa. Sitä samaa, johon törmäsin  kahdessa jo aiemmin lukemassani Shieldsin romaanissa Ruohonvihreää ja Kaiken keskellä Mary Swann. Pikkuseikkojen lailla myös näiden romaanien keskustarinat kiertyvät kirjoittamisen ja kirjailijana olemisen kysymyksiin.

  Yhdysvalloissa vuonna 1935 syntynyt  ja 10 vuotta sitten kuollut Kanadalaiskirjailija Carol Shields sai urallaan useita kirjallisuuspalkintoja. Shieldsiltä on suomennettu 10 teosta. Häntä arvostetaan etenkin naisten elämän ja arkipäivän tarkkana kuvaajana. Shieldsiä verrataan usein toiseen ihmisluonteen terävään tarkkailijaan, Jane Austeniin, josta Shields itse on kirjoittanut elämäkerran (C. Shields: Jane Austen - a Life, 2001, suomennettu 2006).


  Kirjaa on luettu useissa kirjablogeissa, muun muassa: Ilselä, Kirjanainen,  Leena Lumi, Luetut,lukemattomat,  Lumiomena, Sinisen linnan kirjasto ja  Täällä toisen tähden alla.