Kerran kahlaat rannalle,
ja aurinko loistaa
lävitsesi.
Hämmästyt.
Ruumiisi seinä on
joka puolelta
poissa
Rakel Liehu: Valo, läheisyys, 1977
Suurten lumpeiden kukat sulkeutuvat usein jo iltapäivän myöhäisinä tunteina. Siinäkö lienee syy, että yksittäinen kukka saattaa kestää monen monta viikkoa...
(Luvussa tällä hetkellä Stephen Fryn hulvaton lapsuus/nuoruusmuistelma 'Koppava kloppi'. Siitä lähipäivinä lisää.)
Toivottelen mukavaa viikonjatkoa!
Aivan ihanat lummekuvat!!
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa sinullekin!
Kiva löytää tännekin, kauniita kuvia:-)
VastaaPoistaTodella kauniit kuvat!
VastaaPoistaTuo edellinen kirjaesittely herätti mielenkiinnon, kiitos siitä!
Kiitos, Sirpa :)
VastaaPoistaKiitos Helina :) Mukavaa, kun pistäydyit täälläkin :)
Kiitos, Vikki :) Ruohonvihreää on todella tutustumisen arvoinen romaani. Suosittelen sydämestäni :)
<3
Mahtava tuo Liehun runo!
VastaaPoistaEi ole ennen osunut kohdalle.
Niin tuttu tunne tuoossa runossa; merenrannalla vedessä kahlailu ja sen herättämä ihana tunne!
Onko vaaleanpunaisia lumpeita siis todella olemassa! Pääsisipä uimaan noitten lähelle, helteisen lämpimään järviveteen, ja saisipa itsekin vielä kameran mukaan;D
VastaaPoistaSiis upeita kuvia, piti sanomani!
VastaaPoistaKiitos, Katriina :)
VastaaPoistaVaaleanpunaisia lumpeita on olemassa! Nämä lumpeet ovat jalostettuja ja kasvavat vanhempieni pihalammella. Kauniita ne ovat kuin mitkä, kukkivat pitkälle syksyyn, ihan pakkasiin asti.