Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän

 Minä, Antti Salokoski, olen Summer Mablen laulujen hän. En ehkä ainoa, myönnettäköön, mutta varmasti pitkäaikaisin.  Minä olin mukana vuonna 1996, minä olen mukana vuonna 2004. Liiottelen vain vähän kun sanon näin: olen läsnä kaikessa mitä Summer Maple on ikinä tehnyt.

  Tutustuin Juha Itkosen tuotantoon parisen vuotta sitten kun luin vähän kuin sattumalta hänen Hetken hohtava valo -romaaninsa (Tammi 2012). Tuolloin päätin ryhtyä seuraamaan mainion tarinankertojan kirjallisia tekemisiä säännöllisesti, mutta asia unohtui niin kuin hyville aikeille usein tuppaa käymään. 

Itkonen tuli ajankohtaiseksi taas tänä keväänä, kun häneen uusin romaaninsa Palatkaa perhoset ilmestyi. Teos on jatkoa hänen 2005 ilmestyneelle kirjalleen Anna minun rakastaa enemmän. Saadakseni uutuudesta enemmän irti, päätin lukea 'sisarteokset' putkeen, ilmestymisjärjestyksessään. Takanani on siis kahdeksansadan sivun verran Itkosta: olen marinoitu rock-unelmilla, Amerikan raiteilla, keskiluokkaisuudella, nuoruuden palolla, pakkomielteillä ja hullulla rakkaudella - ja kyllä, rokin rytkeellä..

  Tarinan keskiössä seurataan kahden nuoruudenrakastetun, Suvi Vaahteran ja Antti Salokosken tarinaa. Ensimmäisessä osassa he ovat vielä nuoria, pyrkimässä sinne, minne he omasta mielestään kuuluvat ja mistä nuoruuden naiiviuden turvin vielä uskaltavat haaveilla: veri vetää maailman suurimmille lavoille, musiikkibusineksen Hall of Fameen. Itkonen antaa vain toisen heistä saavuttaa tuon mahdottomalta kuulostavan unelman: Suvi Vaahterasta tulee Summer Maple, maailmanluokan rock-tähti, jonka on haaveensa toteuttamiseksi rikottava sillat menneisyyteensä, myös Anttiin. Suvi on heistä se, jolla on kompetenssia tähteyteen, karismaa suurimpienkin areenoiden valloitukseen. Antti jää Hämeenlinnaan nuolemaan näppejään - ja  syvän loukkaantumisen aiheuttamia haavojaan.

  Tarinan kertojina toimivat Antti ja Suvin äiti, Leena. Kumpikin yrittää omalla tavallaan luoda  yhteyttä luonnonvoimaan nimeltä Suvi Vaahtera: häneen joka on lapsuudestaan lähtien oppinut ottamaan  auringon aseman, sen, jonka ympärillä koko muu maailma pyörii. Suvi ei suostu määriteltäväksi, ei johdettavaksi, mutta säröttömäksi hänkään ei jää, se tulee ilmi jo Anna minun rakastaa enemmän -romaanissa. Taiteellisen kirkasotsaisuuden ja musiikkibisneksen yhteentörmäyksestä syntynyt kipunointi on yksi tämän romaanin mielenkiintoisemmista teemoista.

  Tarinan edetessä Antista tulee Suvia kiertävä pikkuplaneetta. Hän rakastaa, vihaa  kaipaa ja kadehtii  Suvia, joka tuntuu imeneen hänet irti kaikesta siitä mikä voisi olla totta. Antti tajuaa pakkomielteidensä seuraukset, mutta ei voi enää päästää irti.

 Anna minun rakastaa enemmän on paitsi rakkausromaani, myös tribuutti rockmusiikille ja puhtaalle  musiikilliselle intohimolle.. Itkosen oma musiikkitausta antaa romaanille tietenkin hienoa kaikupohjaa: hän uskaltaa kirjoittaa rakastamastaan aiheesta juuri niin tosissaan ja sydänverellä kuin vakavasti otettavan (ja vähän vanhanaikaisen) rokkidiggarin pitääkin.
Itkosen kieli on hiottua ja helposti seurattavaa, joten lukeminen sujui kuin siivillä. Tarinan ovelasti viritetty juonirakenne toi lukukokemukseen vielä oman, oivaltavan särmänsä.

Kirjaa on arvioitu blogeissa todella paljon. Linkki kirjan google-hakuun.

Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän 
Teos, 2005
E-kirja