Vastaus haasteeseen: 11 asiaa


Sain Ullan Luetut Kirjat -blogin Ullalta 11 asiaa -nimisen haasteen: sydämellinen kiitos haasteesta!
Toivotan tässä samalla Ullalle hyvää nimipäivää!
Haastetun pitää kertoa yksitoista asiaa itsestään ja tämän jälkeen vastata saamiinsa yhteentoista kysymykseen. Haastetta pitäisi myös jakaa eteenpäin yhteentoista blogiin, mutta koska tämä nimenomainen haaste on kiertänyt jo pidemmän aikaa blogistaniassa, teen tällä kertaa niin, että en nimeä tässä ketään erityisesti vaan ojennan haasteen kaikille halukkaille!


 11 faktaa minusta:

1. Rakastan luontoa, varsinkin metsiä.

2. Viihdyn toisaalta myös kaupungissa, jos vain läheltä löytyy puistoja tai muuta vehreyttä.

3. Tykkään sienestää ja marjastaa. Pian alkaa ensi talven marjavarastojen kerääminen. Ilahduttavan paljon näyttäisi olevan ainakin puolukkaa tulossa... Pölyttäjät vain eivät päässeet kunnolla töihinsä, mutta toivotaan parasta!

(Tässä kuvassa näkyvät hyvin myös viimetalven aiheuttamat mustikkavauriot! Puolukankukkien seassa törröttää pystyyn kuivuneita mustikanvarpuja.)

4.  Rakastan kahvia, aamu ilman kunnollista (vahvaa) kahvia on yhtä tuskaa.  Nykyään olen yrittänyt opetella juomaan vettä ihan ensimmäisenä aamujuomana, mutta kahvinkeitin se vain vetää puoleensa...

5. En tulisi toimeen ilman painettua sanomalehteä! Aamukahvini ei maistu, jos juon sen nettilehden seurassa, vaikka muutoin seuraan niitäkin.

6. En ole vielä edes tutustunut e-kirjoihin enkä lukulaitteisiin vaikka tiedän, että jossakin vaiheessa ne tulevat olemaan luonnollinen osa arkeani.


7. Olin lapsena pikkuista sivukirjastoamme luotsaavan tädin lemmikki. Kävin kirjastossa joka päivä, parhaimpana kaksi, ja hän jos kuka tiesi, minkälaisista kirjoista pidin. Yhdessä etsimme lukemista ja joskus hän ojensi uutuudet suoraan minulle. Sellaisina hetkinä tunsin olevani todella etuoikeutettu! En enää muista Vantaankosken sivukirjastoa 1970-luvulla hoitaneen henkilön nimeä, mutta jos joku hänet tietää ja tuntee, niin paljon terveisiä, jos vain vielä mahdollista...! :) Tällaisia vähän hassuja mutta tärkeitä asioita jää lapsuudesta mieleen...

8. Huomaan, että kirjastossakäyntini ovat nykyisin aika vähissä. Useimmiten ostan luettavani, yleensä pokkaripainoksena tai alennusmyynneistä. Antikoissa käyn säännöllisesti. Viimeisin antikvariaattiostokseni oli Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta.  Antikvariaatteja löytyy nykyään netistäkin, tarjonta on runsasta ja laadukasta!

9.  Antikkavierailuillani olen (enemmän ja vähemmän aktiivisesti) etsinyt lapsuuteni ehkä tärkeintä  kirjaa, vaikka en edes tiedä, haluaisinko sen löytää. Itse asiassa en tiedä edes kirjan nimeä, mikä tekee sen löytymisestä (onneksi) entistä vaikeampaa. Kyse on ensimmäisestä satukirjasta, josta minulla on selviä muistoja... Tarina kertoi pienestä tytöstä ja valkoisesta pöllöstä, joka lenteli tuntureilla etsien ihmeellistä, parantavaa taikayrttiä. Ehkä on hyvä, että muisto säilyy sellaisenaan...


10. Haluaisin tutustua maailmankirjallisuuteen laajasti. Jostakin syystä sitä useimmiten tulee vain tartuttua tutuista kulttuureista kertoviin teoksiin.

11. Tarkoitukseni onkin aloittaa ainakin 'Euroopan valloitus'. Ensimmäisenä uutena kohteena tuli eteen Albania: luen juuri Anilda Ibrahimin Punaista morsianta, joka valloitti minut kertaheitolla! Kirja on valloittava sekoitus pursuavaa elämäniloa ja realismia. 
 
Sitten Ullan kysymyksiin:

1.  Minkä kirjan luet kesällä?
Voi, näitä on paljon... mutta jos kysyit, onko minulla jotakin erityistä kirjaa, johon palaan aina kesäisin,  vastaukseni on, että ei enää nykyisin. Lapsena muistan palanneeni johonkin kirjaan yhä uudelleen ja uudelleen. Yksi kestosuosikeistani oli Narnia-sarja.
 
2.  Mikä on sinun pohjoisin paikkakuntasi Suomessa, jossa olet käynyt kesällä?
Ustjoki ja Pohjois-Lappi muutoinkin, myös Käsivarren Lappi.
 
3.  Mitä eväitä varaisit kirjamaratoniin? (lukisit vuorokauden yhteen menoon)
  Oh, en ole ajatellutkaan. Lukumaratonit eivät sovi minulle ollenkaan, ihailen kyllä heitä, jotka sellaisiin osallistuvat... Kahvia kahvia ainakin! :)

4.  Mikä on kesäruokasi?
Tämä on ehdoton: Uudet perunat, johon valmistetaan kastike kuohukermasta, voista, suolasta, uudesta sipulista ja tillistä. Kastike kaadetaan höyryävien perunoiden joukkoon, minkä jälkeen herkku nautitaan viipymättä... Lisukkeeksi hyvää silliä ja salaattia!

5.  Minkälaisin kukkakimpun laitat juhannuspöytään?
Luonnonkukkakimpun puutarhasta löytyneillä kaunokaisilla höystettynä.


6.  Kuuluuko sieniretki syksyysi? Jos kuuluu, niin mitä keräät mieluiten?
Ooh, nyt päästiin yhteen lempiaiheeseeni! Sienestys on yksi lempipuuhistani syksyisin. Vaikka olen käynyt opintoihini kuuluneet sienikurssit, en tunne olevani hyvä sienituntija. Siksi poimin mukaani vain muutamia lajeja. Ehdottomina suosikkeina tietenkin kantarellit, suppilovahverot, mustat torvisienet ja tatit. 'Suolasieniäkin' kerään, etenkin erilaisia rouskuja. Sieni-innostukseni olen perinyt äidiltäni.

7.  Kissa vai koira vai ei mitään?
Mieluiten kissa JA koira

8.  Milloin luet?
Enimmäkseen iltaisin ja aamuisin.


9.  Miten aktiivinen olet somessa ja missä niissä olet mukana?
Some-harrastukseni keskittyy pääasiallisesti blogistaniaan. 
 
10. Oletko facebookissa?
Minulla ei ole (ainakaan vielä) henkilökohtaista facebook-tiliä enkä ole vienyt tätä blogiakaan faceen.
 
11. Missä olet hyvä?
Innostumisessa ja uudelleen aloittamisessa! 

¤¤¤
Kiitos haasteesta ja mukavista kysymyksistä Ulla!  


p.s.: bloggerin fonttikoko heittelee jostakin kumman syystä aivan holtittomasti... 

Kommentit

  1. Olet kyllä aika ihana! Ja niin: metsä JA kaupunki, sienestys ja marjastus, paperilehti, e-kirjojen vierastaminen, lapsuuden kirjastokäynnit (minä karkasin kerran kirjastoon!), uudet perunat, luonnonkukat ja puutarhakukkaset... Nämä kaikki ovat minullekin rakkaita asioita.

    (Mutta koira mieluummin kuin kissa.)

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja ihanainen :)
      Sinä karkasit kirjastoon! <3 Siinä sitä taas nähdään, mikä vetovoima kirjoilla on: mitkään esteet eivät pidätä meitä kirjoihin rakastuneita :)

      Kiitos kommentistasi ja mukavaa viikonloppua myös sinulle :)

      Poista
  2. Kauniit kesäiset kuvat ja niin kivat vastaukset, kesäruokasi kuulostaa maittavalta!!

    Aurinkoista viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirpa, kiitos :) Tuo kesäruoka kulkee sukuni kummallakin puolella, mutta erilaisina versioina: äitini puolella se on tehty kylmänä ja saanut hauskan nimen 'sekasuola' (tämä versio on herkkuani). Isän puolella käytetään kerman tilalla maitoa joka lämmitetään ja nimenä on silloin arkisesti vain 'sipulikastike'.

      Kiitos kommentistasi ja hyvää, kesäistä viikonloppua! :)

      Poista
  3. Voi aamuja, jotka alkavat höyryävällä ja suurella kahvilla ja sanomalehden kahinalla! Tähän samaistuin niin, että oikein hymyilytti. Ja lapsuuden kirjastoretket ja sitten: Lappi.

    Oletpa napannut herkullisen mansikkaotoksen - oikea kesän kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoinen kirahvi, noita aamuja ei voita mikään <3 Rauhallinen aamuhetki ihanan sunnuntai-lehden kanssa... Siinähän vierähtää tunti jos toinenkin ;)

      Mansikat kypsyvät, onneksi satoa riittää tänä vuonna kuulema pidemmälle ajalle kuin taavallisina kesinä :)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  4. Ihania vastauksia ja ihania kukkia! Ja mansikat! Ihan hykerryttää lukea ajatuksia, jotka ovat monelta osin samantapaisia kuin omat - minullekin sekä metsä että kaupunki, ja marjaretket ja paperilehdet... Vaan ei lukumaratoneja, hiljaista hiipimistä vain :)

    Kesäkukkien hehkua päiviisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, ihanaa jos jaat ajatuksiani! :)

      Lukumaratoni on yksi sellainen juttu, jonka jätän suosiolla väliin: haluan nauttia lukemastani rauhassa, vailla suorituspaineita. Jos joskus kirjoittaisin kirjan, liittäisin siihen tekstin, joka kieltää ottamasta sitä mukaan lukumaratoneihin ;)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  5. Tuo lasten kirja herätti minun mielenkiintoni. Kerro, jos keksit. Kilpisjärvi. Koira ja hmm kissoja 1, 3 ... yli 5. Koira ja monta kissaa. Kiitos vastauksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulla, kerron jos kirja sattuu tielleni osumaan! :)

      Oi, teillä on ihana eläintarha! Kasvoin kodissa, josta ei eläinystäviä puuttunut: koiria, kissoja, lintuja, marsuja, hiiriä, hamstereita, kaloja... Nykyään on vain herra Ossi. Koiraa kaipaan, harkitsen pian etsiväni itselleni koiraystävän.

      Oli ilo vastata kysymyksiisi, kiitokset haastamisesta! :)

      Poista
  6. Se, että on hyvä innostumisessa ja uudelleen aloittamisessa tekee ihmisestä onnellisen! Olet kuvannut kauniita kedon kukkia, Kaisa Reetta. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marjatta, uudelleenaloittaminen ovat onnea, kun osaa katsoa asioita oikeasta vinkkelistä! <3

      Kiitokset kommentistasi ja ihanaa viikonloppua sinulle! <3

      Poista
  7. Kahvin tuoksua, iloa luonnonkukista ja maittavia makuja.
    Ihana kuvakerronnallinen postaus.:-)

    Uuudet perunat voisipulikastikkeen kera maistuu Minullekkin, on herkkuani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liplatus, kiitos :)

      Ostin tänäänkin uusia pottuja ja taidan pyöräyttää pikapuoliin tuon nopean ja maittavan herkun... Talviperunoista se ei enää onnistu, joten nyt kannattaa nauttia <3

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  8. Ihania kesäkuvia! Ja minäkin olen painetun sanomalehden ystävä. En vaan totu niihin nettilehtiin. Ne jäävät vain otsikoiden luvun tasolle, mutta painettua on mukava plärätä ja lukea useampaankin otteeseen päivän mittaan. Minullekin sattui äskettäin ainakin yhdessä postauksessa, että fontti heitteli aivan oudosti. Annoin olla, ainakin lukijat näkee kun on osa tekstiä todella isolla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marika :)

      Nettilehtiä lukiessa keskittyminen herpaantuu ja lukeminen jää pelkän silmäilyn varaan, tuo on niin totta! Usein minä vielä alan hypellä ihan muilla sivuilla... Lukutapahtumat ovat siis ihan erilaiset sanoma- ja nettilehtiä lukiessa. Nopeaan tiedonvälitykseen nettilehdet ovat kyllä omiaan!

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista
  9. Huokailen täällä noita kuvia, aivan upeita. Ihana postaus. :)

    VastaaPoista
  10. Oi, Punainen morsian on ihana!

    Meillä on melkein kaikki samaa paitsi en ole innostunut pokkareista, vaan kunnon sidotuista kirjoista ja mieluummin koira kuin kissa. Mutta rrrrakastan oikeaa sanomalehteä aamuisin kera hyvän kahvin, lupiinit ovat ihania, sienestys ja sieniruoat ovat intohimoni, 1 ja 7 myös ihan sama ja pari muutakin.

    Ja mitkä kuvat: Taas kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, Punainen morsian on yksi parhaista tänä vuonna lukemistani! <3

      minä pidän pokkareista monestakin syystä. Ensimmäinen on taloudellinen: Hankin kirjani itse joten kovakantisten hankkiminen kuluttaisi kukkaroa ihan liikaa: yhden sidotun uuden kirjan hinnalla saa hyvinkin neljä pokkaria. Lukemisen jälkeen ne on helppo antaa eteenpäin, eikä niitä tarvitse sen jälkeen enää haikein mielin odotella takaisin, niin kuin ehkä kovakantisten kohdalla tekisin. Plussana on muuten kirjakauppojen pokkaripassit, joilla ostoksista saa vielä alennustakin.
      Parhaat kirjat, ne, joihin haluan palata yhä uudelleen, hankin sidottuina, yleensä antikoista, joita koluan mielelläni... Joskus ostan tuliterän sidotun: tänä syksynä Haruki Murakamin uutuus on minulle sellainen ylellisyys, jonka haluan itselleni ja heti :)

      Kiitos kommentistasi :)

      Poista

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi!